Onko mielessäsi innovatiivinen idea tai tekeillä tutkimus, joka voisi toteutuessaan esimerkiksi säästää rakentamisen kustannuksia tai palvella rakennusalan kehitystä? Säätiöt ja rahastot kaipaavat lisää apurahahakemuksia rakentamisen alalta.

Asiamies Mia Bengts Tekniikan edistämissäätiöstä (TES) kertoo, että säätiö tukee tekniikan alan koulutusta ja tutkimusta Suomessa, ja yhtenä alakategoriana on rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Muita rakentamiseen liittyviä tekniikan aloja, joita TES tukee, ovat esimerkiksi arkkitehtuuri, teollinen muotoilu, materiaalitekniikka sekä energia- ja ympäristötekniikka.

”Viime vuosina rakennusalan osalta on ollut melko alhainen määrä hakemuksia, ja niitä toivotaan lisää”, Bengts rohkaisee.

TES:issä apurahojen jaossa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimuksen innovatiivisuuteen sekä kestävän kehityksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen.

Asiamies Mia Bengtsin mukaan Tekniikan edistämissäätiössä kiinnitetään apurahojen jaossa erityistä huomiota tutkimuksen innovatiivisuuteen sekä kestävän kehityksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseen.

Rakennusalan laskusuhdanne saattaa lisätä apurahahakemusten määrää, mikä ei ole huono asia. Näin sanoo myös Aalto-yliopiston emeritusprofessori Juha Paavola, joka toimii Liikesivistysrahaston alaisuudessa operoivan Oskari Vilamon rahaston neuvottelukunnan puheenjohtajana. Se palkitsee vuosittain parhaita tekniikan alan opinnäytetöitä.

Apurahoja myös matkoihin

Rakennustuotteiden Laatu Säätiön (RTL-Säätiö) toimitusjohtaja Jaakko Tuominen kertoo, että säätiön linja apurahojen suhteen on lavea. Säätiön hallituksessa istuu monien eri teollisuudenalojen edustajia, eli asiantuntemuskin on laaja-alaista, kun apurahojen myöntämisestä päätetään.

Kollegojensa lailla myös Tuominen toivoisi hyvien hakemusten määrän kasvavan.

Hän mainitsee talotekniikan yhtenä tärkeänä alueena. RTL-Säätiö on tukenut muun muassa hankkeita, joissa tutkitaan lämmitystä ja ilmastointia, kuten esimerkiksi lämmön talteenottoa ja terveysasemien ilmanvaihtotekniikkaa.

”Kaupallisia hankkeita emme rahoita, mutta jos tutkimuksessa esimerkiksi betonista tehdään innovaatio koko betoniteollisuuden tarpeisiin, se kiinnostaa meitä.”

”Apurahaa voi saada myös esimerkiksi seminaarimatkoihin ja dokumentointiin”, Tuominen lisää.

”Kaupallisia hankkeita emme rahoita, mutta jos tutkimuksessa esimerkiksi betonista tehdään innovaatio koko betoniteollisuuden tarpeisiin, se kiinnostaa meitä”, toteaa RTL-Säätiön toimitusjohtaja Jaakko Tuominen.

Taloudellinen merkitys painaa

Juha Paavola toteaa, että rakennusalalla tutkimusapurahojen haku ja saaminen on perinteisesti ollut vaikeampaa kuin perustieteiden alalla. Syynä on muun muassa se, että rakentaminen on soveltavaa tiedettä, jossa perustieteiden luomia työkaluja sovelletaan rakennussektorilla.

Hakemuksen menestymiselle on eduksi se, että hakija osaa kertoa, millaista uutta tietoa hän tuottaa jo olemassa olevan tiedon rinnalle ja miten sitä käytetään.

”Taloudellisesti perusteltu tutkimus, jonka tulosten perusteella voidaan esimerkiksi saada suoria säästöjä rakentamisen eri vaiheissa, on relevanttia ja tukemisen arvoista. Joskus vastaan tulee hyvinkin erikoisia ja mielenkiintoisia töitä”, Paavola sanoo.

Ajankohtaiset teemat näkyvät

”Apurahoja jaetaan suhteessa eri tekniikan alojen hakupaineeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään arviointivaiheessa siihen, miten hakija arvioi tutkimuksen merkitystä elinkeinoelämän, innovaatioiden sekä kestävän kehityksen edistämisen kannalta”, Mia Bengts sanoo.

Hakemuksista näkee, mitkä asiat milloinkin ovat tapetilla. Nyt on vahvasti esillä ilmastonmuutos, joka synnyttää monenlaista tutkimusta ja toimintaa ja johon rahoitusta voi saada hiukan helpommin kuin muihin. Myös Jaakko Tuominen toteaa, että vihreä siirtymä ja kestävät rakentamisen trendit tulevat näkymään hakemuksissa vielä pitkään.

”Taloudellisesti perusteltu tutkimus, jonka tulosten perusteella voidaan esimerkiksi saada suoria säästöjä rakentamisen eri vaiheissa, on relevanttia ja tukemisen arvoista”, kiteyttää emeritusprofessori Juha Paavola. Hän toimii Oskari Vilamon rahaston neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Vihreää siirtymää, vaan ei vielä digiä

Paavolan mukaan kiinnostavia aiheita viime aikoina ovat olleet esimerkiksi purettavien rakennuskomponenttien talteenotto ja uusiokäyttö rakentamisessa. Hän antaa lisäksi muutamia esimerkkejä itseään kiinnostaneista, yhä ajankohtaisista aiheista.

Miljoonat linnut törmäilevät nykyään suosittuihin lasifasadeihin. Sellainen tutkimus, joka selvitti, miten törmäilyä voisi vähentää arkkitehtonisin keinoin, oli poikkeuksellisen huomiota herättävä. Samoin esimerkiksi tutkimus, joka selvitti jo entuudestaan tunnetun eristemateriaalin, kuten sahanpurun, uutta käyttöä eristyksessä. Myös akustiikan tutkimuksen merkitys kasvaa ja siihen liittyvillä aiheilla tulee Paavolan mukaan olemaan kysyntää.

Vielä Paavola nostaa esiin sementin, jonka valmistus on suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. Sementinvalmistuksen energiatehokkuuden parantaminen tai sementtiä korvaavien sideaineiden tutkimus ovat kiinnostavia hiilineutraaliuden alan tutkimusaiheita.

”Rakentamisen digitalisaation suhteen innovaatioita ei ole vielä näkynyt ainakaan meille tulleissa hakemuksissa”, Paavola sanoo.

Mestarien oma säätiö tukee monipuolisesti

RKL:n jäsenille läheisin säätiö on luonnollisesti vuonna 1952 perustettu Rakennusmestarien Säätiö, jonka tarkoitus on säädekirjan mukaan ”maamme rakennusteknillisen ja -taiteellisen ammattitaidon kehittäminen, avustaminen ja tukeminen.”

Säätiö tukee vuosittain liiton jäsenyhdistysten ja toimikuntien toimintaa ja myöntää erilaisia apurahoja ja stipendejä. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii RKL:n entinen puheenjohtaja, rakennusmestari Ari Autio.

Teksti Lotta Vartiainen Kuvat Adobe, TES/Navigator Partners, Jukka Rapo/RTL ja Vera Adolfo/Aalto-yliopisto