Rakennustaito
16.9.2016 | Päivitetty 23.2.2017
Olen ilolla seurannut tänä vuonna kirjoittelua toimialamme vetovoimasta; kaikki pörssissä olevat rakennusliikkeet tekevät hyvää tulosta. Alalla on töitä, työnjohtajat ovat halutuinta ”riistaa” työmarkkinoilla.
Rakentaminen on kotimarkkinoiden väkevä veturi. Runsas vuosi sitten tilanne oli vielä toinen. Työllisyyttämme kuvattiin kohtuullisena. Kaksi vuotta sitten ala eli korjausrakentamisesta.
Mutta silti minua harmittaa. Harmittaa, että aikanaan 1994 lopetettiin rakennusmestarikoulutus. Teimme liittona valtavan työn, että koulutus saatiin takaisin koulutustarjontaamme. Onneksi!
Mikähän mahtaisi olla työmailla tilanne tänään, jos mestarikoulutusta ei olisi aloitettu jälleen 2007? En näe, että kykenisimme insinööreillä täyttämään nykyistä työnjohtajavajetta, en vain usko että se onnistuisi.
Jo nyt ruuhka-Suomessa ja vähän muuallakin työmaat kilpailevat rahalla mestareista. Tämä ei ole terve ilmiö.
Suomi on aina elänyt rakentamisesta. Se on ollut koko itsenäisyyden ajan maallemme ensiarvoisen tärkeää. Hyvinvoiva kiinteistö-ja rakentamisala luo aina uutta. Sitä rakentaminen edustaa myös tänään. Elinkeino ja maan talous tarvitsevat toimivaa infraa ja sen ympärille ajanmukaista rakentamista.
Maamme kilpailukyky on varmistettava. Nyt on viisaan tunnussana.
Rakennusmestarikoulutukseen on saatava lisää aloituspaikkoja ja opiskelupaikkakuntia. Mielestäni oikea aloituspaikkojen määrä on saatava kasvatettua nykyisestä neljästä sadasta lähemmäksi kuutta sataa.
Tarvitsemme pikaisia reseptejä tilanteen korjaamiseksi. Yksi vaihtoehto voi olla muuntokoulutus, jota on aiemminkin tehty Suomessa. Meillä on varmasti joukko insinöörejä, joita voisi nopealla aikataululla muuntokouluttaa työmaiden tarpeisiin.
Hallitusohjelman strategiaohjelmaan on listattu 27.5.2016 selkeästi, että koulutuksen reformin tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Siksi mestarikoulutusta on laajennettava.
Mestari on yhteiskunnalle loistava investointi, koska koulutus tuottaa suoraan ja nopeasti veronmaksajia Suomeen.
Hyvää syksyä!
Ari Autio
RKL:n puheenjohtaja
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...