Logistiikan asiantuntemusta tarvitaan työmailla yhä enemmän

Miten varmistaa työmaan sujuvuus, kun reitit ovat ahtaat, varastotila kortilla ja aikataulu tiukin mahdollinen? Rakentamisen perusosaamisen ohella tarpeen ovat teollisuusopit, tahtituotanto, tietotekniikka ja ihmissuhdetaidot. Rakennustaito vieraili YIT:n Keilaniemen työmaalla tutustumassa logistiikan kokonaisuuden hallintaan.

Mitä tehdä, kun rekka tulee rekkaa vastaan niin kapealla työmaatiellä, että ohitse ei mahdu? Toisen on luonnollisesti peruutettava, ehkä satakin metriä. Tällaisen tilanteen kuljettavat ratkovat keskenään. Sen sijaan työmaaliikenteen sitovat aikataulut ilmoittaa usein logistiikkaurakoitsija, joka yleensä on aliurakkasuhteessa viimekätiseen päättäjään eli pääurakoitsijaan. Ulkoistamisen lisääntyessä myös logistiikka yhä useammin ja laajemmin siirtyy erikoistuneen palveluntarjoajan vastuulle.

Tässäkin ulkoistamisessa on eri asteita. Logistiikan kokonaisuuden hallinta suunnittelusta alkaen voi pysyä hankkeen päätoteuttajan vastuulla, vaikka ison osan arjen logistiikkapalveluista tuottaakin alihankkija. Näin on YIT:n Asunto Oy Espoon Seasiden työmaalla Keilaniemessä.

Länsimetron valmistumisen jälkeen pääkonttorien alueena tunnettuun Keilaniemeen alettiin suunnitella myös asuinrakennuksia. Keilaniemen maantieteen vuoksi isot kuormat voidaan tuoda työmaalle vain yhtä kautta, ja perillä on mahduttava kääntymään ympäri. Vähälumisenakin talvena työmaan tehtävänä on järjestää aurattu kääntymisreitti alueella. Jos lunta ­tulee reippaasti, kaupungin on huolehdittava katu­alueidensa osalta siitä, että rekka pääsee perille.

”Tämä talvi on ollut lumentulon suhteen helppo, mutta tammikuisten valujen osalta on oltu pakkas­rajojen tuntumassa. Seuraamme säätiedotuksia tarkasti. Logistiikan näkökulmasta kelit eivät kuitenkaan ole olleet tänä talvena ongelma”, kertoo YIT:n Keilaniemen työmaan materiaalivastaava Matias Koskinen tammikuussa, kun Rakennustaito vieraili kohteessa.

Tahtituotanto vaatii hyvää logistiikkaa

Logistiikan sujuvuus on Koskisen mukaan ratkaisevaa siinä, että työmaalla sovellettava tahtituotanto sujuu kuten pitää. Tämä on avainasia myös logistiikkaurakoitsijan tarjoamassa palvelukokonaisuudessa.

Logistiikkaurakoitsijat ovat rakennusalalla varsin­ uusi erikoisosaajien ryhmä. Ennen vanhaan toimitusten junailemiseen riitti työmaan vastaava mestari ja puhelin. Tietotekniikan tulo muutti käytännöt ja ­aikataulut.

”Nykyajan työmaalla materiaali ja tieto virtaavat samaan tahtiin. Aikataulut tehdään aiempaa tarkemmiksi ja yhä tiivistetymmiksi. Tämä on edellytys tahtituotannon toteuttamiselle”, Koskinen toteaa.

Suunnitellusti täysin kuormin

Tahtituotanto ei onnistu, ellei logistiikka hoidu sen ehdoilla. Tämän tiedostaminen on oleellinen osa onnistunutta logistiikkaurakointia. Kuten urakoinnissa aina, tarvitaan suunnitelma, jonka tekee logistiikka­urakoitsija työmaalta saamillaan lähtötiedoilla. Lähtötiedot ovat aikataulu- ja lukumäärädatan ohella tietoa siitä, mitkä eri tuotteet kuuluvat saman tahdin aikana toteutettavaan kokonaisuuteen.

”Kokoamme samaan kuormaan tällaiset samassa­ kokonaisuudessa tarvittavat tuotteet. Näin myös syntyy mahdollisimman hyvää tuottavuutta sekä työmaalle että meille”, toteaa Keilaniemen työmaan logis­tiikkakumppanina toimivan 3PL PROjektit Oy:n toimitusjohtaja Markus Orlo.

3PL PROjektit on erikoistunut projektien logistiikan hoitamiseen. Se kuuluu yksityiseen 3PL Logistiikka Groupiin.

Tuottavuuden kannalta on tärkeää sekin, että kuormat ajetaan täysinä – tässä tapauksessa 3PL PROjektien välivarastosta Nurmijärveltä työmaalle Espooseen. Huolellisen suunnitelman mukaan kootut täydet kuormat ajetaan työmaalle kerran viikossa. Tämä on myös ympäristön kannalta parempi ratkaisu kuin tiheämmin ajetut vajaat kuormat.

Vähemmän aikahukkaa rakennusprojekteissa

Logistiikkaosaajien tulo rakennusprojekteihin on seurausta ennen kaikkea aikataulujen tiivistymisestä. Kun työvaiheet ovat limittäisiä eivätkä perinteiseen tapaan perättäisiä, on materiaalien varastoimiseen työmailla vähemmän mahdollisuuksia kuin ennen. Kun aikataulu on melkein aina tiukka, tavaran odotteluun ei ole varaa. Rakennusala on omaksunut tämän asian tuotantolaitoksissa harjoitettavaa teollista toimintaa hitaammin.

Tarpeesta parantaa tuottavuutta on puhuttu iät ja ajat, mutta puheiden lisäksi on ollut myös tekoja. Alun perin autoteollisuudessa sovelletun tahti­tuotannon käyttöönotto työmailla on tästä hyvä esimerkki. Lean-periaatteesta puhutaan Keilaniemen hankkeessakin sekä työmaalla että logistiikkaterminaalissa: ­kyse on sekä materiaali- että aikahukan ­minimoimisesta.

Välivarastointi auttaa

Lean-oppeihin kuuluu myös se, miten häiriöt ja poikkeamat hoidetaan niin, että kokonaisuus kärsii mahdollisimman vähän. Logistiikkaan häiriötä voi syntyä sää- ja liikenneolosuhteista tai inhimillisistä virheistä. Ensin mainittuja voi ennakoida, mutta ei kokonaan eliminoida. Inhimilliset virheet voivat taas olla esimerkiksi unohduksia tai yllättävistä vastoinkäymisistä johtuvia materiaalien ”ei ole” -tilanteita.

Tällaisia virheitä voi eliminoida laadukkaalla datalla ja varmuuden vuoksi -varautumisilla. Jos jokin­ ulko­mailta pitkällä toimitusajalla hankittava tuote hankitaan aikaisemmin kuin on pakko ja se viedään ensiksi työmaan ulkopuolella sijaitsevaan välivarastoon, aikatauluyllätyksen riski työmaalla vähenee tuntuvasti.

Bulkkitavaraa kannattaa Matias Koskisen mukaan hankkia työmaalle mahdollisimman täsmällinen määrä. Jos tavaraa tarvitaan lisää, sitä voidaan hankkia uusilla toimituksilla logistiikkakumppanin varastosta. Varastointi siellä ei tietenkään ole ilmaista, mutta­ maksaa kuitenkin vain promilleja tai promillenosia urakan kokonaissummasta.

Lisäksi jos työmaalle ei kerta kaikkiaan ole riittävästi varastotilaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua työmaan tarpeet ymmärtävään logistiikkakumppaniin.

”Varaston kiertoa voidaan säätää ohjausparametreilla sen mukaan, halutaanko painottaa tehokkuutta vai toimitusvarmuutta. Keskeistä on joka tapauksessa eri materiaaliryhmien yhdistäminen samaan toimitusputkeen”, Markus Orlo sanoo.

Rakennusalan kulttuurikin vaikuttaa

Ennen kuin logistiikkaan alettiin kiinnittää nykyisen kaltaista huomiota, rakennusalalla kokeiltiin muitakin keinoja kuin niin kutsutun kolmannen osapuolen eli logistiikkaurakoitsijan toteuttamaa täsmällistä materiaalivirtojen hallintaa. Aalto-yliopiston toimitusketju­johtamisen professori Kari Tanskanen kertoo pilottihankkeesta, jossa kehitettiin niin kutsutun työmaakaupan ideaa Skanskan tarpeisiin.

”Usein jonkin pientarvikkeen puuttuminen oli johtanut kohtuuttomiin viivytyksiin meneillään olevan työvaiheen loppuunsaattamisessa. Yhtä usein oli pitänyt käydä rautakaupassa hakemassa kyseistä pientarviketta, minkä aikana työvaihe ei edennyt. Monet tavarantoimittajat tarjosivat omia pientarvikeratkaisujaan, Suomessa muun muassa Würth ja rakennusliikkeistä Skanska”, Tanskanen kertoo.

Toimenkuvansa mukaisesti hän on eniten tutkinut toimitusketjuja yksittäistä työmaata laajemmista näkökulmista. Hän kertoo silti tunnistavansa teollisuuslaitosten ja rakennustyömaiden eron logistiikan hallinnassa.

”Vaikka projekti on rakennusalalla sidottu sijainniltaan vaihtuviin työmaihin, tiedon siirtymiselle työmaalta seuraavalle ei pitäisi olla esteitä. Enkä tässä tarkoita mitään yksittäistä yritystä tai työmaata.”

”Olisiko alan kulttuurikin tässä osatekijänä? Rakennustyömaa on käsitykseni mukaan varsin autonominen yksikkö ja usein aika erillään niin fyysisesti kuin myös henkisesti muista yrityksessä työskentelevistä”, Tanskanen pohtii. 

Teksti Vesa Tompuri kuvat Juho Kuva