Suomen asuntorakentamisen kriisi ei johdu siitä, että ihmiset eivät haluaisi muuttaa, perustaa perheitä tai asua kaupungeissa. Rahoitusolojen raju muutos on jäädyttänyt markkinat, arvioi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.

Korkojen nopea nousu, raken­nuskustannusten kasvu ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ovat muuttaneet raken­tamisen taloudelliset edellytykset lyhyessä ajassa.

”Kysyntä ei ole kadonnut. Väestö kasvaa, kaupungistuminen jatkuu ja pitkän aikavälin asunto­tarve on jopa kasvanut, mutta rahoitus ei toimi”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo tiivistää.

Vihmo puhui Asuntomarkkinat 2026 -seminaarissa Helsingissä tammikuun lopussa.

Korkoshokki romahdutti rahoituksen

Korkojen nousu on kasvattanut asuntolainojen ja rakennushankkeiden kustannuksia nopeasti. Samalla pankkien luottopolitiikka on kiristynyt merkittävästi.

”Meillä olisi varaa vähentää kotimaista sääntelyä. Sitä tulee EU:sta jo ihan riittävästi”, Vihmo näkee.

Pankit eivät pidä rakentamisen tuottoa enää riittävänä, ja siksi luottoa myönnetään varovaisesti. Näin uusien hankkeiden käynnistäminen on rakennusliikkeille yhä vaikeampaa.

Myös kotitaloudet ja sijoittajat ovat vetäytyneet. Kun korot ovat korkealla ja epävarmuus suuri, maksukyky ja riskinottohalukkuus heikkenevät.

Teemu Vehmaskoski (vas. ) ja Jouni Vihmo Asuntomarkkinat 2026 -seminaarissa.

Hintojen lasku söi luottamuksen

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat viime vuosina lähes­tulkoon romahtaneet. Vihmon mukaan vastaavaa alamäkeä ei nähty edes 1990-luvun lamassa.

Tämä on heikentänyt vakuus­arvoja ja kotitalouksien varallisuutta.

”Monen kokemus omasta varallisuudestaan on rikkoutunut. Vaikka tulot kehittyisivät kohtuullisesti, ihmiset eivät uskalla kuluttaa tai sitoutua suuriin lainoihin.”

Vihmon mukaan suomalaiset ovat korkoherkkiä, karttavat velkaa ja suosivat vaihtuvakorkoisia lainoja.

”Siksi korkojen nousu iski Suomeen kovempaa kuin moniin muihin maihin.”

Kriisi jarruttaa koko taloutta

Uusia asuntokohteita on aloitettu historiallisen vähän, vaikka tulevaisuuden tarve on yhä olemassa.

”Kerrostaloja ei yksinkertaisesti kannata rakentaa, kun luotto­politiikka on ennätyskireää”, Vihmo näkee.

Hänen mielestään julkinen ohjaus ei sekään helpota vapaarahoitteista rakentamista taantumassa.

”Kuntien ja valtion tontti­poli­tiikka, tuet ja sääntely perustuvat nousukauden rakenteisiin.”

Vihmo muistuttaa, että asunto­markkinoilla on suuri merkitys koko­ kansantaloudelle.

”Siksi kotimaisessa sääntelyssä­ pitäisi löysätä ruuvia, jotta pääsemme taas nousuun.” 

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen