Rakennustaito
17.12.2025
Jo kymmenen vuotta Tampereen Ratikka -hankkeen parissa työskennellyt suunnittelujohtaja Jukka Heinonen esitteli hanketta Rakennusmestaripäivässä Tampereen ammattikorkeakoululla. Hänen esitystään seurasi täysi sali kiinnostuneena.
Ratikasta on tullut erittäin suosittu joukkoliikenneväline Tampereella. Sillä on tehty reilussa neljässä vuodessa noin 60 miljoonaa matkaa, ja matkamäärät ovat kasvaneet joka vuosi.
Ratikka on paitsi insinööritaidon, myös yhteensovittamisen taidonnäyte. Se on rakennettu pitkälti olemassa olevan infrastruktuurin sekaan tiiviille kaupunkialueelle.
”Liikenne ei voi olla koskaan kovin kauan poikki, ja töitä pitää tehdä paljon yöllä. Koeajoistakin suuri osa tehdään silloin. Lisäksi rakentaminen ei saa häiritä junaliikennettä”, Heinonen luettelee rakentamisen vaatimuksia.

Hän korostaa, että ratikka on muutakin kuin vaunu ja kiskot.
”Ratikan vieressä kulkee toistakymmentä kaapelia, joten siinä on saanut kaivaakin. Olemme rakentaneet myös paljon siltoja. Lisäksi ratikkalinjaa varten on rakennettu Näsijärveen jopa tekosaari, Näsisaari.”
Myös kaupunkikuva on sanellut omia reunaehtojaan paitsi keskustassa myös lähiöissä. Esimerkiksi Hervannassa ratikka täytyi sovittaa yhteen arkkitehtonisesti arvokkaan Hervannan keskusakselin kanssa.
Heinosen mukaan mallintaminen on lisääntynyt merkittävästi myös infrarakentamisessa.
”Se onneksi helpottaa työtä ja antaa paremman kuvan siitä, miten kaikki palaset saadaan sopimaan yhteen.”
Hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa rakennettiin kaksi linjaa, jotka liikennöivät Tampereen kaupungin alueella. Nyt käynnissä on seuraava vaihe, jossa linja rakennetaan eteläiseen naapurikuntaan Pirkkalaan saakka.
Toimivat joukkoliikenneyhteydet perinteisesti vauhdittavat alueiden kasvua. Pirkanmaalla väestönkasvu on ollut pitkään ripeää, ja kovaa kasvava Pirkkalakin uskoo raitiotien hyötyihin.
”On hienoa, että naapurikin halusi tähän mukaan”, Heinonen kiittelee.
Urakka on taas suuri ja palapelissä on monta palaa. Valmista pitäisi tulla vaiheittain vuosina 2028–2032.
”Yksi kriittisimmistä kohdista on Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteys. Se on liikenteellisesti yksi Tampereen vilkkaimpia paikkoja.”
Ratikan laajeneminen ei ehkä lopu Pirkkalaan. Tampereen länsinaapuriin Ylöjärvelle menevästä linjasta on aloitettu juuri hankesuunnittelu.
Työtunnit kuvaavat ratikkaurakan suuruutta hyvin. Kun ratikka aloitti koeajonsa Hämeenkadulla marraskuussa 2020, takana oli jo 2,5 miljoonaa työtuntia suunnittelua ja rakentamista.
”Koeajo tuntui juhlalliselta. Oli myös hienoa, että ratikka oli tärkeä kulkuväline kisaturisteille jääkiekon MM-kisoissa 2022”, Heinonen muistuttaa.
Kisatkin päättyivät onnellisesti, kun Suomi voitti finaalissa Kanadan ja neljännen maailmanmestaruutensa. Heinonen puhuukin ratikasta ylpeyttä äänessään.
”On ollut upeaa, että olen voinut osallistua tällaiseen hankkeeseen kotikaupungissani.”
Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä on kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimetkin ovat tulleet tutuiksi. RKL:n...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennusinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun h...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...