Nyt on enää muutama viikko uuden rakentamislain voimaanastumiseen, ja sen osittaiseksi muuttamiseksi valmisteltu ”korjaus­sarja” HE101 ehtinee aivan joulun alla presidentin vahvistettavaksi. Sen jälkeen voidaan varmuudella tietää, minkälaiseen lakiin asetukset kytkeytyvät. Vielä aivan viime metreillä on niin rakennusteollisuuden, alan henkilö­järjestöjen kuin kuntienkin edustajien pitänyt olla hereillä, kun samaan aikaan on rukattu lakia ja asetuksia. Uusi pätevyysrekisterikin on vielä viimeistelyä vailla, eikä järjestelmä pysty vielä alkuvuodesta käsittelemään uusien lakisääteisten pätevyyksien hakemuksia. Viive tullee olemaan joitakin kuukausia, mutta hankaloittaa siirtymistä uuden lain raameihin.

Kalkkiviivoille venynyt sääntelyprosessi on ollut omiaan hämmentämään kenttää. Yritykset ovat tiedustelleet mahdollisuuksia hakea FISE-pätevyyksiä vielä ennen vuodenvaihdetta, vaikka hakijoiden kriteerit eivät täyttyisikään. Sekavuutta lisää se, että vain osa alalle tutuista FISE-pätevyyksistä muuttuu lakisääteisiksi. Esimerkiksi vastaavan työnjohtajan pätevyys tulee jatkossa olemaan lakisääteinen, mutta betonityönjohtajan pätevyys ei. Muut kuin lakisääteiset pätevyydet ovat käytössä vastakin. Niin sanotut tarvelähtöiset pätevyydet voivat jopa kasvattaa arvoaan, sillä niiden vaatimukset ovat tiukemmat, ja useimmat pätevyydet edellyttävät lisäkoulutusta ja tentin läpäisyä.

MRL:n muutos on yhtä kaikki ollut varsin kuoppainen matka. Liitto on lausunut niin lakiesityksiin kuin asetusluonnoksiinkin. Työläs se on ollut etenkin ympäristöministe­riön virkakoneistolle, joka siinä missä muukin valtionhallinto on julkisen talouden säästöjen kohteena. Lakiuudistus on kunnianhimoinen ja monilta osin tarpeellinen. Mutta kiireellä tekeminen näkyy laadussa, sääntelyssä samoin kuin rakentamisessa. Valtava määrä detaljeja suuressa asiakokonaisuudessa on liki mahdoton hallita.

Rakentamislakiin jo alkuvaiheessa kirjattu ja jo valmiiksi luultu siirtymäsäännöspykälä, 195 §, sai aivan viime metreillä tulkintoja, jotka olisivat pahimmillaan syrjäyttämässä niin kutsutut vanhat tekulaiset pois vaativampien luokkien työnjohtotehtävistä, joihin heidät on rakennusvalvonnassa kelpoisiksi katsottu aiemman siirtymäsäännöksen (2014) perusteella. Tämä käynnisti vielä kertaalleen edunvalvontaponnistuksen, jossa olivat mukana Rakennusteollisuus, RKL ja RIA sekä asiaa pontevasti eduskunnan ympäristövalio­kunnassa ajanut kansanedustaja Jorma Piisinen. Nyt seurataan, että ympäristö­ministeriö varmistaa lupauksensa mukaisesti töiden jatkumisen niin yksittäisillä mestareilla kuin firmoillakin, joiden kilpailukyky on kiinni näissä kokeneimmissa osaajissa.

Maria-Elena Ehrnrooth, päätoimittaja

PS. Pitkittynyt taantuma voi karkottaa nuoria alalta, elleivät yritykset aktiivisesti tarjoa harjoittelupaikkoja ja näkymää tulevaisuuteen. Nyt kannattaa sitouttaa nuoret, jotta tekijöitä riittää, kun suhdanne kääntyy.