Opettaja ja tuleva kansanedustaja Vera Hjelt oli suomalaisen puutaloteollisuuden uranuurtaja. Hänen perustamansa puusepäntehdas toimi Helsingissä 1890-luvulla.

Suomessa on valmistettu tehdasmaisesti puutaloja jo 1890-luvun alussa. Vera Hjeltin puusepäntehtaassa Helsin­gin Oulunkylässä syntyi valmiita puutaloja paikasta toiseen siirret­täväksi. Varsinaiset puutalo­tehtaat syntyivät 1880-luvulla Yhdys­valloissa, kun eräät sahalaitokset­ ottivat tuotan­to-ohjelmaansa ­vakiomallisten talotyyppien valmistuksen.

Kansakouluopettaja, tehtaan omistaja ja myöhemmin myös ammattientarkastaja ja kansanedustaja Vera Hjelt (1857 – 1947) syntyi opetta­ja Carl Wilhelm Hjeltin ja Augusta Charlotta von Pfalerin­ seitsemäntenä lapsena. Sääty­läis­perheen tytär joutui jo pienenä selviytymään ilman äidillistä huolen­pitoa, kun raskas lipaston laskulevy putosi pyykkiä lajitelleen suurperheen äidin päähän vuonna 1863. Perheen äiti jäi muiden hoivan varaan.

Tyyppipiirustuksia Vera Hjeltin puusepäntehtaan mallistosta.

Veistomalleja tehdasmaisesti

Ensimmäisessä opettajanvirassaan Ahvenanmaalla Vera Hjelt huomasi, miten vaikeaa oli järjestää pojil­le mielekästä käsityönopetusta. Uno Cygnaeuksen tuella hän sai apurahan Nääsin veistonopettajaseminaariin Länsi­-Ruotsiin, josta hän palasi Suomeen vuonna 1885.

Hjelt toi mukanaan veiston­opetuksessa tarvittavat mallit, työkaluston ja höyläpenkit, ja vielä samana vuonna Hjelt avasi Helsingin Kasvatusopillisen veistolaitoksen. Mallisarjojen kysyntä nousi räjähdysmäisesti. Vähitellen veistokouluissa alkoi olla puutetta sopivista veistomalleista. Oli siis ryhdyttävä valmistamaan niitä tehdasmaisesti.

Puusepäntehdas ja höyrysaha

Hjelt osti jo etukäteen katsomansa tontin Oulunkylästä, Helsingin pitäjän puolelta vuonna 1890 ja raken­nutti sinne kaksikerroksisen tehdasrakennuksen. Rakennukseen sijoitettiin kaikki tarvittavat koneet ja työvälineet sekä konttorihuone piirtäjää varten. Lisäksi raken­nettiin höyrysaha. Kasvavaa metsää ostettiin raaka-aineeksi.

Hjeltin tukena oli ammatti­taitoinen henkilökunta. Muun ­muassa useat arkkitehdit avustivat sekä tilauksin että piirustuksin. Esimerkiksi taiteilija Akseli­ ­Gallen-Kallela tilasi kehyksen suureen kolmiosaiseen maalaukseensa Väinä­möinen ja Aino.

Vaikka Keski-Euroopassa ja Ruotsissa aloitettiin mallitalojen­ teollinen sarjatuotanto työväen asunnoiksi, ryhtyivät Suomessa arkkitehdit laatimaan tyyppitalojen piirustuksia lähinnä paremman väestön huviloiksi. Tehdas toimitti tarvittaessa raaka-aineet, eli sahatut puut ja muut tarvikkeet paikan päälle. Talo hajotettiin kappaleiksi. Osat numeroitiin ja kuljetettiin rakennuspaikalle, jossa ne jälleen koottiin ja pystytettiin piirustusten mukaisesti.

Oulunkylän tehtaassa valmistetut talot olivat 1920-­luvulla lanseerattujen niin sanottujen Enso-huvi­loiden ja sarjavalmisteisten kesäasuntojen edeltäjiä.

Tehdasvalmisteisia puutaloja ehdittiin Hjeltin tehtaassa valmistaa neljä vuotta ennen kuin tuli­palo tuhosi tehtaan rakennuk­sineen vuonna 1896.

Teksti Tuula Vuolle-Selki Kuvat Mikkelin kaupungin museot /Charles Riis & Co, Oulunkylä-Seura/Anu Hjelt, Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirja ja Valvoja-lehti

Lähteet:
Hjelt-Cajanus, Esther: Vera Hjelt, uranuurtaja. Kustannusosakeyhtiö Aura, ­Turku 1948.
Vuolle-Selki, Tuula: Vera Hjelt. Työväensuojelija. BoD 2013.
Valvoja 8/1893 ja Suomen matkailija­yhdistyksen vuosikirja 1.1.1893 tehtaan tuotteista.

Lue lisää: Hilda Hongellin huvilat ovat Maarianhaminan helmiä