Järvimatkailukeskus Luoto nousee Kuopion maamerkiksi

Rakennusliike Soimun urakoima järvimatkailukeskus etenee hyvää vauhtia, vaikka rakentaminen Kuopion satamassa syksyn ja talven sääoloissa on erityisen vaativaa.

Kapea tontti on rakennusprojektin kannalta aina haasteellinen. Joensuulaisen Rakennusliike Soimun kohde sijoittuu siinä mielessä hankalimpaan kärkeen. Hiljattain Luodoksi ristitty järvimatkailu­keskus Kuopion matkustajasatamassa nousee Maljalahden aallonmurtajalle, jonka leveys työmaan kohdalla on 38 metriä.

Kuopion kauppatorilta kilometrin itään sijaitseva Luoto rakennetaan samalla sauna-ravintola-konseptilla kuin saunakeidas Helsingin Löyly ja Tampereen Saunaravintola Kuuma, mutta huomattavasti isompana. Luoto koostuu kahdesta aallonmurtajan kärkeen vievän tien oikealla puolella sijaitsevasta puurunkoisesta rakennuksesta. Ensimmäinen on yhteinen sauna- ja ravintolarakennus. Siitä noin sadan metrin päähän valmistuu niin kutsuttu Safaritalo.

Destian urakoima aallonmurtaja valmistui syyskuussa 2020. Destia levensi ja jatkoi Kauppakadun jatkeeksi kutsuttua aallonmurtajaa.

Kun Soimu aloitti rakennustyöt viime kesäkuussa, kohteen erikoinen sijainti näkyi heti esimerkiksi kuljetuksissa. Rakennuksen oikeasta seinästä rantaan on vain 7 – 8 metriä, ja toisella puolella ajoväylä on suunnilleen yhtä lähellä. Siksi logistiikka on mietittävä tarkkaan.

”Saapuva tavara pitää saada sisälle saman tien. Esimerkiksi IV-koneiden sovitut toimitukset siirrettiin terminaaliin ja otettiin vastaan sinä päivänä, kun työmaan tilanne salli”, työmaan vastaava mestari ­Sami Leikas kuvaa.

Säiden armoilla

Marraskuun loppuun asti molemmissa rakennuksissa­ tehtiin töitä suojahupun alla. Nyt talojen päällä on vesikatto. Dieselkäyttöiset lämmittimet puhaltavat ­sisään lämpöä, jolla on saatu maanvaraiset laatat kuivumaan. Keskitalvella sisätilojen lämpötila on ollut ­­15 asteen paikkeilla.

Silti säätiedotuksia on yhä seurattava silmä kova­na.­­ Talvi toi uusia haasteita, kuten lumen ja pakkasen, jonka purevuutta lisää Kallavedeltä puhaltava tuuli.­ Materiaalien suojapeitteiden päälle on edelleenkin laitettava painoja. Terassien palkit ja runkojen valut saatiin päätökseen vuodenvaihteen jälkeen.
”On sään kanssa kilpaa valettu näitä pisteitä”, Leikas hymähtää.

Hän kertoo, että lumi on tähän asti saatu hallittua hyvin. Työmaalla käy erillinen kiinteistöhuolto hoita­massa konelumityöt ennen kuin rakentajat tulevat töihin. On myös sovittu, että lumityöntekijät tule­vat puoli tuntia ennen muita ja puhdistavat kulku­väylät lumesta.

Kirvesmies on arvossaan

Luoto edustaa erikoisrakentamista, jossa hyödynnetään perinteistä kirvesmiestaitoa. Puu on kotimaista ja puurakentamisen osaajat paikallisia. Molemmat rakennukset ovat puurunkoisia. Pilaripalkkirunko on tehty liimapuusta. Ulkoverhoilun panelointiin käytetään hiillettyä lautaa. Sisäpuolella on erillinen sisä­tilapaneeli.
Kaksikerroksisen päärakennuksen kokonaispinta-ala on 719 neliömetriä. Siihen on tulossa muun muassa ravintola sekä ensimmäiseen että toiseen kerrokseen. Kumpikin ravintola on kooltaan 110 neliömetriä. Asiakkaat voivat ihailla järvimaisemaa lasiseinien läpi.

Molempiin kerroksiin tulee myös oma sauna: perin­teinen puulämmitteinen sauna alakertaan ja sähköllä lämpiävä sauna toiseen kerrokseen. Ala­kerran saunan parin metrin korkuisen kiukaan luukku on talon seinässä, eli puut syötetään ulkokautta.

Kysymykseen, tuleeko Luotoon erillinen uima-allas, Leikas viittaa Maljalahden lumiseen jään pintaan:
”Siinä se on.”

Terassit rantaan ja katolle

Rantarakentamisen yhtenä haasteena on rakennusjärjestyksessä määritelty rakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Luodossa pääsyn rantaan tarjoavat valupalkkien varaan rakennetut terassit. Kestopuusta tehdyn rungon varaan rakentuva päärakennuksen terassi ulottuu rantaviivaan. Safarirakennuksen terassin teräspalkkikannakkeista näkee, että kolmasosa terassista tulee veden päälle.

Päärakennuksessa Rakennuspalvelu Keränen Oy rakentaa terassia myös katolle. Kattoterassin lattia­ tehdään laudoista vesikaton päälle sen kallistukset huomioiden. Päälle rakennetaan pilaripalkkien varaan lasikate. Tämä katto on työmaan tuulisin ja ­kylmin paikka.

”Yhtenä päivänä, kun järveltä puhalsi koko ajan, tulivat kattoterassin lasikaiteet. Asentajat totesivat, että ei, ei. He tulevatkin seuraavana päivänä ­uudestaan, kun eivät olleet laittaneet tarpeeksi vaatetta päälle”, Leikas kuvaa.

Myös Safaritaloon tulee ravintola, jonka pinta-ala on noin 300 neliötä. Rakenteilla ovat myös sauna­tilat ja joogasali. Lisäksi rakennukseen sijoittuu väline­vuokraamo, josta asiakkaat voivat vuokrata muun ­muassa kanootteja ja sup-lautoja.

Molempien rakennusten lämmitysmuotona on maalämpö. Safaritalon katolla on rivi aurinkopaneeleita.

Sisätyövaiheen haasteet

Työmaan vahvuus on talotekniikan väki mukaan luettuna noin 20 työntekijää. Heistä Soimun haalareissa on neljä. Suurin osa aliurakoitsijoista tulee lähiympäristöstä, kuten talotekniikasta vastaava Kuopion ­Finteco LVIS Oy.

Luoto on Soimun projektinjohtourakka. Hanke on saanut EU:n ja valtion rahoitusta vajaat kaksi miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimivan Isompi Visio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Iivonen luonnehtii investointia merkittäväksi. Hän toteaa, että hankkeen rahoittajat eivät julkista projektin arvoa.

Sami Leikas ennakoi, että alkava sisätyövaihe ja varsinkin siihen liittyvät talotekniikkatyöt ovat haaste aikataulun kannalta. Päärakennuksen luovutus on 1. huhtikuuta. Asiakkaat pääsevät kylpemään vapun tienoilla. Safaritalo on valmis yleisön käyttöön kesäkuun alussa.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Matias Honkamaa

jarvimatkailukeskus.fi