Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on melkoinen tilkkutäkki. Ikääkin lailla on jo reilusti yli 20 vuotta. Tänä aikana on rakentamisen ja kaavoituksen tavat ja tarpeet muuttuneet kovasti, joten lain uudistaminen on paikallaan. Tähän työhön ympäristöministeriö (YM) alkoikin 2010-luvun puolessavälissä ja syksystä 2018 alkaen yhteistyössä muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.

Tavoitteena oli kokonaisuudistus. Alan toimijoita otettiin mukaan pykäläsisältöjä läpikäyviin jaostoihin sekä laajaan sidosryhmäfoorumiin. Lisäksi uudistushankkeelle perustettiin parlamentaarinen seurantaryhmä varmistamaan työn sujuva jatkuminen seuraavalla vaalikaudella. Alkuperäisistä linjauksista ei kuitenkaan pidetty täysin kiinni. Rinteen hallituksen hallitusohjelma toi uusia tavoitteita mukaan. Matka mutkistui.

Työn edetessä nämä uudet mutkat selkeästi vaikeuttivat yhteistyötä. Eri jaostojen ja sidosryhmäfoorumin yhteistyö alkoi siirtyä vuorovaikutteisesta yhä enemmän yksisuuntaiseksi viestimiseksi. Meitä kuultiin, mutta ei kuunneltu. Koronapandemia keväällä 2020 käytännössä lopetti kokoukset kokonaan.

Virallisesti työryhmäkokoukset päättyivät vuoden 2021 alussa. Sitten odoteltiin lausuntokierrosta. YM lupaili sen tulevan keväällä. Syyskuun lopussa kuin salama kirkkaalta taivaalta tuli ilmoitus lausuntokierroksen aloituksesta. Aloimme tutustua materiaaliin: kevyet 800 sivua tekstiä, lähes 400 pykäläluonnosta. Aikaa lausunnon tekemiseen oli kymmenen viikkoa, itsenäisyyspäivään 2021 saakka.

Saimme laajalla asiantuntijaryhmällä mielestämme aikaan hyvän, noin satasivuisen lausunnon, jossa kiinnitettiin huomiota ja ehdotettiin muutoksia. Lausuntoja tekivät monet muutkin; yhteensä niitä kertyi ministeriölle 549 kappaletta.

”Kokonaisuudistuksessa yksi laki hajoaa kolmeksi.”

Mikä muuttui? Rakenteellisesti paljonkin, koska nyt ei enää puhuttu kaavoitus- ja rakentamislaista, vaan ainoastaan rakentamislaista. Kaavoitus ja maankäyttö oli saanut niin paljon murskapalautetta, että nämä aiheet YM totesi helpommaksi jättää toiseen kertaan.  Aikataulukin painoi pahasti päälle. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään ensi huhtikuussa, joten lait on saatava eduskunnassa läpi vielä kuluvan vuoden puolella. Nyt meillä on siis parhaillaan eduskunnassa kolme lakia: rakentamislaki, alueidenkäyttölaki sekä laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Lisäksi muun muassa henkilöpätevyyksistä on oma erillislakinsa.

Paljon helpommalla olisi päästy ja ehkä parempaa lainsäädäntöä syntynyt, jos nykyiseen lakiin olisi vain lisätty pykälät vähähiilisyydestä ja digitalisaatiosta. Kokonaisuudistuksessa yksi laki hajoaa kolmeksi. Lisäksi odottelemme noin tusinaa uutta asetusta lausuntokierrokselle ensi vuonna, jotta laki ylipäätään voisi toimia vuoden 2024 alusta alkaen.

Nyt ehdotettua lakia ei oikein kukaan tunnu kannattavan, mutta siitä huolimatta se tuntuu etenevän. Kannattaa seurata eduskunnan toimia nyt loppuvuodesta!

Jani Kemppainen toimii Rakennusteollisuudessa ”teknisten asioiden joka paikan höylänä”, pelaa sulkapalloa ja remontoi ikuisesti rintamamiestaloa.