Rakennustaito
16.9.2019 | Päivitetty 14.9.2020
Ennen kuin voidaan ajatella rakennustoiminnan huomattavampaa vauhtiin pääsemistä, on koetettava saada rakennuskustannukset edes pysähtymään jollekin tasolle. Lohduton noususuunta ei voi iankaiken jatkua. Esteiden asettelu työpalkkojen – joista kaikki muu riippuu – jatkuvalle kohoamiselle, on tosin näihin saakka ollut vaikeata. Ammattitaitoisesta rakennustyöväestä on ollut puutetta. Rakennustyöväkeä ovat viime aikoina käyttäneet etupäässä maanviljelijät, jotka liiemmät voittovaransa ovat sijoittaneet rakennuksiensa uudistamiseen ja kuntoon laittamiseen, mikä sinänsä on kaikin puolin hyväksyttävä toimenpide. Työpalkat ovat vaan maalaisrakennustöissä olleet korkeat; on maksettu yleensä niin paljon kuin työntekijät ovat osanneet vaatia. Puhutaan 5– 6 markan tuntipalkoista vapaan asunnon ja ruuan lisäksi.
Tämä maalaisten suuri rakentamis- ja palkanmaksuinto on luonnollisesti vaikuttanut niihin asutuskeskuksissa suoritettuihin rakennustöihin, joiden teettämistä kalliista ajasta huolimatta, syystä tai toisesta, on pidetty välttämättömänä; työpalkat ovat nousseet myös näissä. Maatalousrakennuspuuhien edullisiin palkkausoloihin vedoten ja nojaten koettivat Helsingin uunintekijätkin viime kesänä lakon avulla kohottaa tuntipalkkansa 5 markkaan, saamatta kuitenkaan tahtoansa läpi. Kun vielä otetaan huomioon, että ns. suurrakentelu, lukuisat silta-, pato- ja tehdasrakennukset, päättyvänä rakennuskautena on ollut runsasta ja kiireellistä, on vallinnut työväestön puute selitettävissä ja palkkojen nousu ymmärrettävissä.
Kuitenkin on oikeutuksensa sillä väitteellä, että kalliin ajan vastustamista rakennusalalla ei sanottavasti ole ollut huomauttamista, joskin se perinpohjaisemmin suoritettuna kuvatuissa oloissa olisikin ollut vaikeata. On toimittu vaan umpimähkään, ajattelematta paremmin seurauksia kuin muutakaan. Kuvaavin esimerkki tästä on seuraava. Rakennusmestariliiton toimesta hankittiin sviime kevättalvella tilapäinen poikkeus 8 tunnin työaikalakiin, oikeus kaupungeissakin uudisrakennustöissä teettää 9 tunnin työpäiviä; maalla ja rakennuskorjaustöissä kaupungeissa oli tämä oikeus entuudestaan ja on yhä edelleenkin voimassa. Tästä huolimatta on maassamme lukuisia kaupunkeja, joissa sievä ja valoisa kesä on rakenneltu 8-tuntisin työpäivin, vieläpä eräässäkin kaupungissa, kenties muistin vuoksi, suorittaen yhtä monta markkaa tunnilta kuin työpäivässä on tunteja. Tämä osoittaa suurta välinpitämättömyyttä ja harkinnan puutetta.
(Alkuperäinen artikkeli jatkuu)
Kuva Helsingin kaupunginmuseo
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmoja keskellä vilkasta Helsingin Pasilan rautatiealuetta. Valmistuessaan 130-metrinen pilvenpiirtäjä näyttää suuntaa Pasilan aseman eteläpuolen tornikorttelille. Tornitalo nousee ahtaalle tontille...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden onnistuminen vaatii ennen kaikkea yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja parempaa ennakoitavuutta. Mitä mahdollisuuksia korjausrakentamisessa on nyt ja tulevaisuudessa? Siihen pureutui Korjausmarkkinat 2026...
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmo...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden on...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiili...