Rakennustaito
RT 04/2018 | 29.11.2018 | Päivitetty 4.3.2019
Hyvin usein kuulee valitettavan sekä vuokralaisten että talonomistajien taholta, että huoneet ovat kosteita ja kylmiä, ja että niitä ei asianmukaisen kuivauksen ja korjauksenkaan jälkeen – tahi yleensä hyvällä hoidollakaan, saa pysymään kuivina. Syyt tämänlaisiin ilmiöihin ovat usein vaikeasti löydettävissä, ja vielä vaikeammin korjattavissa. —
Jokaiselle rakennusmestarille, ainakin niille jotka ovat suorittaneet teollisuuskoulukurssin, opetettiin, että ulkopintoihin olisi käytettävä hyvin poltettuja tiiliä; ulkoseinien sisäpintoihin ja väliseiniin vaaleanpunaisia tiiliä. Tätä menettelytapaa noudattivatkin jotenkin ankarasti noin 25 vuotta takaperin sen ajan vanhemmat rakennusmestarit, mutta viimeisen vilkkaan rakennustoiminnan aikana huomasin tässä suhteessa hyvin paljon taantumusta.
Oli hyvin tavallinen ilmiö tavata esimerkiksi ulkoseinän ulkopinnassa aivan vaaleita, vieläpä niin sanottuja savisia tiiliä ja taas päinvastoin sisäpinnassa rautapalaneita, siis aivan päinvastoin kuin olla pitäisi. Usein näkee myös, että ulkoseinä on lävitse muurattu rautapalaneilla eli hyvin poltetuilla tiilillä.
On kai jokaiselle ammattimiehelle tunnettu asia, että mitä enemmän poltettu tiili, sitä paremmin se johtaa lämpöä. Tästä seuraa itsestään, että viimeksi mainitulla tavalla muurattu talo on kostea ja kylmä.
Hyvin usein on syynä tämänlaisiin tapauksiin huono työnjohto.
Asiasta syntyi vilkas keskustelu, jonka kuluessa moitittiin ankarasti tiilitehtaita. Usean tehtaan tiilet sanottiin olevan sellaisia, että kun tiilipoika pukistaan kaataa tiilet telineelle, muodostuu siitä kasa tiilenkappaleita. Myönnettiin sentään olevan korjaamisen varaa tiilien lajittelussa työmaillakin. Läsnä ollut tiiliteknikko valaisi mielenkiintoisesti tiilien valmistusta konemaisesti. Tiilet voivat kyllä sitenkin olla aivan ensiluokkaisia. Tiilien valmistuskoneet ovat vielä kehityksen alaisia.
Yhtenä hyvänä kosteuden edistäjänä pidettiiin ilmaraon muuraamista ulkoseinän sisään, jota menettelytapaa paljon käytetäänkin.
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...