Rakennustaito
RT 04/2018 | 29.11.2018 | Päivitetty 4.3.2019
Hyvin usein kuulee valitettavan sekä vuokralaisten että talonomistajien taholta, että huoneet ovat kosteita ja kylmiä, ja että niitä ei asianmukaisen kuivauksen ja korjauksenkaan jälkeen – tahi yleensä hyvällä hoidollakaan, saa pysymään kuivina. Syyt tämänlaisiin ilmiöihin ovat usein vaikeasti löydettävissä, ja vielä vaikeammin korjattavissa. —
Jokaiselle rakennusmestarille, ainakin niille jotka ovat suorittaneet teollisuuskoulukurssin, opetettiin, että ulkopintoihin olisi käytettävä hyvin poltettuja tiiliä; ulkoseinien sisäpintoihin ja väliseiniin vaaleanpunaisia tiiliä. Tätä menettelytapaa noudattivatkin jotenkin ankarasti noin 25 vuotta takaperin sen ajan vanhemmat rakennusmestarit, mutta viimeisen vilkkaan rakennustoiminnan aikana huomasin tässä suhteessa hyvin paljon taantumusta.
Oli hyvin tavallinen ilmiö tavata esimerkiksi ulkoseinän ulkopinnassa aivan vaaleita, vieläpä niin sanottuja savisia tiiliä ja taas päinvastoin sisäpinnassa rautapalaneita, siis aivan päinvastoin kuin olla pitäisi. Usein näkee myös, että ulkoseinä on lävitse muurattu rautapalaneilla eli hyvin poltetuilla tiilillä.
On kai jokaiselle ammattimiehelle tunnettu asia, että mitä enemmän poltettu tiili, sitä paremmin se johtaa lämpöä. Tästä seuraa itsestään, että viimeksi mainitulla tavalla muurattu talo on kostea ja kylmä.
Hyvin usein on syynä tämänlaisiin tapauksiin huono työnjohto.
Asiasta syntyi vilkas keskustelu, jonka kuluessa moitittiin ankarasti tiilitehtaita. Usean tehtaan tiilet sanottiin olevan sellaisia, että kun tiilipoika pukistaan kaataa tiilet telineelle, muodostuu siitä kasa tiilenkappaleita. Myönnettiin sentään olevan korjaamisen varaa tiilien lajittelussa työmaillakin. Läsnä ollut tiiliteknikko valaisi mielenkiintoisesti tiilien valmistusta konemaisesti. Tiilet voivat kyllä sitenkin olla aivan ensiluokkaisia. Tiilien valmistuskoneet ovat vielä kehityksen alaisia.
Yhtenä hyvänä kosteuden edistäjänä pidettiiin ilmaraon muuraamista ulkoseinän sisään, jota menettelytapaa paljon käytetäänkin.
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmoja keskellä vilkasta Helsingin Pasilan rautatiealuetta. Valmistuessaan 130-metrinen pilvenpiirtäjä näyttää suuntaa Pasilan aseman eteläpuolen tornikorttelille. Tornitalo nousee ahtaalle tontille...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden onnistuminen vaatii ennen kaikkea yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja parempaa ennakoitavuutta. Mitä mahdollisuuksia korjausrakentamisessa on nyt ja tulevaisuudessa? Siihen pureutui Korjausmarkkinat 2026...
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Suomen korkein toimistorakennus The Node nousee kerros kerrokselta kohti yläilmo...
Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden on...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiili...