Käynnissä olevassa valtatie 4:n suuressa korjaushankkeessa Keski-Suomessa poistetaan pullonkauloja ja lisätään liikenneturvallisuutta Äänekosken ja Viitasaaren välillä.

Destian työpäällikkö Jaakko Taipale (vas.) ja työmaapäällikkö Olli-Pekka Tiainen esittelevät Masonmäen­ työmaata. ”Eritasoliittymä liittää alueen yksityistiet valtatiehen, jolloin vaarallisista taso­risteyksistä voidaan luopua”, Taipale toteaa.

Väyläviraston Vt 4 Äänekoski – Viitasaari ohituskaistat -hankkeessa parannetaan tieosuutta, joka on sekä osa maamme kumipyöräliikenteen selkärankaa että eurooppalaista TEN-T-verkkoon kuuluvaa E75-tietä.
Hankkeessa rakennetaan sekä uusia että parannetaan ja pidennetään olemassa olevia ohituskaistoja.

Lisäksi tällä pitkällä osuudella korvataan vaaralliset taso­liittymät kahdella eritasoliittymällä ja rakennetaan rinnakkaistieverkko hitaammalle liikenteelle. Ohituskaistat varustetaan keskikaiteilla ja valaistuksella, ja turvallisuutta parannetaan myös loiventamalla tiegeometriaa. Valtatien vierustalle rakennetaan riista-aitoja sekä melusuojauksia.

Nelostien liikenne työmaiden kohdalla ohjataan opastein kaksikaistaisille kiertoteille. Kaksikaistaisuuden ansiosta liikennettä ei tarvitse pysäyttää muulloin kuin räjäytystyön ajaksi.

Väyläviraston projektipäällikön Jarmo Niskasen mukaan parannustoimet vähentävät kohtaamis-, risteys- ja hirvieläinonnettomuuksia, laskevat ajoneuvojen päästöjä ja mahdollistavat ohituskaistoilla satasen nopeuden talvellakin.

”Ohituskaistat on mitoitettu minimiarvojen mukaisesti. Kun määräykset esimerkiksi ohituskaistojen sulkualueiden mitoituksessa ovat pidentyneet, kaisto­ja on jouduttu lyhentämään ja niiden toimivuus on kärsinyt”, Niskanen kertoo.

”Nyt tehtävillä parannuksilla huomioidaan liikenteen muuttuvat tarpeet seuraavien 15 –  30 vuoden aikana.”

Vt 4 Äänekoski-Viitasaari ohituskaistat -hanke

  • Parannetaan vanhoja ja rakennetaan uusia ohituskaistoja sekä korvataan tasoliittymiä eritasoliittymillä.
  • Valtuus: 50 milj. euroa.
  • Tilaaja: Väylävirasto.
  • Pääurakoitsija: Destia (Kevätlahti – Petomäki ja Konginkangas – Kalaniemi).
  • Hanke jaettu kolmeen urakkaan: Kevätlahti – Peto­mäki 5/2023 – 11/2024, Vt4 Konginkangas – Kalaniemi 5/2024 – 10/2026 ja Kalaniemi – Niinilahti 2026 – 2027 (optio).

Liikenne Nelostiellä kasvussa

Pullonkaulojen poistaminen on tarpeen, sillä pohjoisen Keski-Suomen läpi kulkeva tieosuus on paitsi­ vilkasliikenteinen myös vaarallinen. Sen varrella on muun muassa tapahtunut tieliikennehistoriamme vakavin onnettomuus Konginkankaalla vuonna 2004.

Vuorokaudessa valtatiellä liikkuvista noin 8 000 ajoneuvosta joka seitsemäs on raskasta kalustoa. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan lähivuosina.

Raskaiden ajoneuvojen määrä Nelostiellä on suuri. Väylä on Suomen tavaraliikenteen pääväyliä. Tukkirekkoja menee jatkuvasti etenkin läheiselle Äänekosken biotuotetehtaalle.

Niskasen mukaan vuosina 2023 – 2027 toteutettava hanke linkittyy pitkäjänteiseen Nelostien kehittämiseen. Aiemmin valtatietä on parannettu esimerkiksi rakentamalla 17 kilometriä moottoritietä Jyväskylän pohjoispuolelle, useita ohituskaistoja Hartolan seudulle ja moottoriliikennetietä Äänekosken kohdalle.

”Nelostiellä on suuri painoarvo valtakunnallisessa maantieliikenteessä. Väyläviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen intressinä on koordinoida hankkeita niin, että saadaan luotua yhtenäistä ja laadukasta tieverkkoa”, Niskanen sanoo.

Nyt meneillään olevassa hankkeessa tehtävät­ ­parannustoimenpiteet on jaettu kolmeen urakkaan. Konginkangas – Kalaniemi-osuuden ja Kevätlahti – Peto­mäki-välin urakat ovat jo käynnissä. Niissä pääurakoitsijaksi valittu Destia rakentaa Nelostietä noin kymmenen kilometrin verran.

”50 miljoonan euron hankebudjetissa on vielä valtuutta yhden ohituskaistaparin parantamiseen Kalaniemi – Niinilahti-välillä. Urakan toteutus sijoittuu vuosille 2026 – 2027”, Niskanen kertoo.

Masonmäen eritasoliittymän sillan muotteja rakennetaan.

Maa-ainekset hyödynnetään

Rakennustaito vieraili elokuussa seuraamassa töiden etenemistä Konginkangas – Kalaniemi-urakkaan kuuluvalla Masonmäellä, jossa työt alkoivat toukokuussa. Destian työpäällikkö Jaakko Taipale ja työmaapäällikkö Olli-Pekka Tiainen esittelivät eritasoliittymän teräsbetonisella laattasillalla tehtävien raudoitus- ja muottitöiden etenemistä. Samanaikaisesti tehtiin myös liittymään johtavan tielinjan louhintatöitä sekä valtatien levennysrakenteita.

”Eritasoliittymä liittää alueen yksityistiet valtatiehen, jolloin vaarallisista tasoristeyksistä voidaan luopua”, Taipale kertoo.

Siltarakenteen alle rakennetaan yksityistie, kun betonivalu on kovettunut.

Urakoihin kuuluvien työmaiden louhinta- ja maaleikkaustöistä kertyvää kivi- ja maa-ainesta hyödynnetään projektiin sisältyvien teiden ja meluvallien rakentamisessa. Tarkalla ja oikea-aikaisella suunnittelulla ainekset pystytään käyttämään tehokkaasti.

”Masonmäessä louhitaan noin 20 000 kiinto­kuutio­metriä maa-ainesta. Suunnittelemme logistiikan niin, että louhe ja maaleikkausmassat voidaan hyödyntää lähellä syntypaikkaansa”, Tiainen sanoo.
Myös työmaa-alueita sivuavien kiertoteiden rakentaminen on tehty resurssiviisaasti. Ne jäävät pysyviksi rakenteiksi urakoiden valmistuessa.

”Ohjaamme liikenteen pitkäaikaiskäyttöön rakennetuille kiertoteille. Ne mahdollistavat sujuvan ja turvallisen, kaksisuuntaisen liikenteen. Liikennevirran pysäyttäminen on tarpeen vain hetkellisesti kulkuväylien läheisyydessä tapahtuvien räjäytystöiden ajaksi”, Taipale sanoo.

”Hyödynnämme mallipohjais­ta tuotantoa sekä suunnitte­lussa että rakentamisessa. Se antaa kaikille projektin osapuolille reaaliaikaisen tilan­nekuvan ja mahdollistaa laadunvarmistuksen”, toteaa Destian työpäällikkö Jaakko Taipale.

Vaahtolasi pehmeiköillä kevennysmateriaalina

Työmenetelmissä ja materiaaleissa painotetaan tuttuja ja toimivaksi todettuja ratkaisuja. Isompia yllätyksiä toteutusvaiheessa ei ole tullut vastaan.

Hieman harvinaisempana materiaalivalintana ­Tiai­nen mainitsee vaahtolasimurskeen. Sitä käytetään pohjavahvistuksessa Petomäen pehmeiköillä. Vaahtolasipenkereen kantavuutta parannettiin asentamalla leikkauspohjalle geolujitekangas.

Masonmäen eritasoliittymälle tulevan tienpohjan louhinta- ja räjäytystyö käynnissä.

 ST-urakkamalli saa kehuja

Tiainen ja Taipale kuvailevat Konginkangas – Kalaniemi- ja Kevätlahti – Petomäki-urakoita keskisuuriksi infrarakennusprojekteiksi. Ne työllistävät päivittäin 20 – 50 työntekijää. Destian omia työntekijöitä on työmailla kymmenkunta, lähinnä toimihenkilötehtävissä.

Toteuttavan henkilöstön ohella urakoihin osallistuu myös 6 – 10 Destian suunnittelijaa, sillä tieurakat toteutetaan Suunnittele ja Toteuta -urakkamuodolla (ST). Pääurakoitsijana Destia vastaa toteutuksen ohella tiesuunnitelman pohjalta tehtävästä rakennussuunnittelusta.

”Hyödynnämme mallipohjaista tuotantoa sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Se antaa kaikille projektin osapuolille reaaliaikaisen tilannekuvan ja mahdollistaa laadunvarmistuksen. Käytämme päivittäin työmme apuna muun muassa dronella otettuja ortokuvia”, Taipale sanoo.

Destian työpäällikkö Jaakko Taipale tarkastelee sillan betoniraudoitusta.

Väyläviraston Niskanen ja Destian Taipale ja ­Tiainen näkevät ST-urakkamallin hyödyttävän sekä tilaajaa että urakoitsijaa. Kun suunnitteluvastuu on urakoitsijalla, ennen rakennustöitä tehtävien maaperätutkimusten ja alkusuunnittelun tarve on vähäisempää. Suunnitelmia voi muuttaa ketterästi, mikä mahdollistaa projektiin parhaiten soveltuvien suunnitteluratkaisujen ja toteuttamistapojen käyttämisen.

”Masonmäessä olemme ST-urakan ansiosta voineet vaihtaa maanvaraiseksi suunnitellun siltarakenteen porapaaluperustukseen. Se nopeuttaa olennaisesti rakentamista. Muutossuunnittelun ratkaisuista sovitaan aina tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa”, Taipale sanoo.

Teksti: Tuomas Lehtonen kuvat: Hannu Korpela