Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa saavat kumpikin omat jalkapallopyhättönsä tänä kesänä. Seinäjoelle nousee katsomoltaan täysin katettu stadion. Vaasaan puolestaan rakentuu uusi stadion vanhan, katsomotiloiltaan huomattavasti pienemmän kentän paikalle.

Suomalaisen jalkapallon pitkään vallinneesta ahdingosta on tavattu syyttää milloin alistuvaa kansanluonnetta tai kehnoa valmennusta, milloin taas liiallista panostamista muihin lajeihin, erityisesti jääkiekkoon. Varsin usein myös peliareenoiden kurjuus on tullut mainituksi. Vanhoja kenttiä on peruskorjattu harvakseltaan ja uusia rakennettu vielä harvemmin.

Seinäjoella ja Vaasassa näkyy ajateltavan toisin. Seinäjokea harva piti jalkapallokaupunkina vielä muutama vuosi sitten; vuonna 2015 Seinäjoen Jalkapallokerho voitti Suomen mestaruuden.

”Idea oman stadionin rakennuttamisesta syntyi kuutisen vuotta sitten eli samoihin aikoihin, kun alkoi muukin määrätietoinen työ lajin edistämiseksi kotikaupungissa”, kertoo joukkueen hallituksen puheenjohtaja Raimo Sarajärvi.

Sarajärvi palkkasi varsin varhain rakennushankkeeseen pääsuunnittelijaksi arkkitehti Jyrki Jääskeläinen, jonka tehtävänä oli suunnitella Seinäjoelle tunnelmaltaan ja peliolosuhteiltaan suurten jalkapallomaiden areenoita mahdollisimman hyvin vastaava kotiareena.

”On iso haaste loihtia 6 000 katsojan stadionille sama vaikuttavuus kuin huomattavasti isommalla katsomolla varustetulle. Siihen voi vaikuttaa kattamalla kenttä kokonaan, jolloin katsomon ja kentän äänet ikään kuin vahvistuvat. Toisaalta pienehkö katsomo luo jopa tiiviimmän tunnelman kuin kertaluokkaa isompi, koska kaikki katsojat näkevät pelitapahtumat läheltä”, Jääskeläinen pohtii.

Jääskeläinen muistuttaa luonnollisesti myös visuaalisten herätteiden tärkeydestä: mustat ja kullanhohtoiset sävyt hallitsevat kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä valmistuvan stadionin arkkitehtuuria.

Vaativia rakenteita

Jos kenttä katetaan kokonaisuudessaan, se tietää rakennesuunnittelijalle aina vaativaa laskettavaa. Seinäjoen stadionin rakenteiden suunnittelusta vastaavan Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Ilkka Toppila kertoo, että erityisesti katsomon betonielementtirungon ja sen yläpuolelle asennettavan teräsristikon liitoskohdat ovat vaatineet tarkkaa mitoitusta.

”Kokonaisuutena taas katsomorakennuksen jäykistys taas on ollut huolellisen laskennan paikka. Sekin on tuonut haastetta, ettei vastaavia kohteita ole juurikaan muualla olemassa, Toppila sanoo.

Seinäjoella maanrakennustöistä vastaa kaupunki. Ensimmäiset kuukaudet kuluivat työläähköjen louhintojen merkeissä, ja betonirakenteiden pariin päästiin siksi vasta vuoden 2015 marraskuun alussa. Yksi alkuvaiheen teknisiin erikoisuuksiin kuuluu kentän stadionalueellelouheesta rakennettava hulevesien viivytysallas.

”Allas tarvitaan, koska hulevesiverkostoa ei ole mitoitettu näin suurelle vesimäärälle”, perustelee työmaan valvoja Marko Viljanmaa Ramboll Finlandista.

Vaasan jalkapalloareenahanke etenee kokonaisaikataulultaan suunnilleen samaan tahtiin kuin Seinäjoenkin hanke. Vaasassa erona on se, että siellä uusi kenttä rakennetaan olemassa olevan kentän paikalle, mikä helpottaa alkuvaiheen infratöitä.

”Vanhasta kentästä ja katsomosta on sekä hyötyä että haittaa. Rakentamisessa päästään eräiltä osin helpommalla, mutta samalla arkkitehtoniset ja rakennetekniset mahdollisuudet eivät ole täysin vapaat”, luonnehtii hankkeen projektiarkkitehti Sakke Talonen Sigge Arkkitehdit Oy:stä.

Vaasan vanha katsomorakennus on tullut elinkaarensa ehtoopuolelle, mutta sitä ei pureta.

”Peruskorjaus on edessä lähivuosina, tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty”, kertoo projektipäällikkö Kukka Potka Vaasan Talotoimesta.

Vaasan Palloseuran kentän uuden katsomon kantavat rakenteet koostuvat mastojäykistysperiaatteella toimivasta betonielementtirungosta ja sen yläpuolisesta teräsristikosta – kuten Seinäjoellakin. Teräsristikon kannatteleman ulokkeen pituus on 14 metriä, minkä johdosta rakenteen taipumatarkastelu on pitänyt tehdä suunnitteluvaiheessa huolella.

”Jos hankkeen rakennesuunnittelun haasteita kuitenkin luonnehtii yhdellä sanalla, se on kokonaisstabiliteetti”, sanoo rakennesuunnittelun projektipäällikkö Jarno Vähäpesola Ramboll Finland Oy:stä.

Tiukalla aikataululla rungoista julkisivuihin

Seinäjoen stadionhankkeen toteutusmuoto on projektinjohtourakka, mikä on aikataulun kannalta eduksi. Projektinjohtourakoitsijana toimii vaasalainen, vasta runsaat viisi vuotta toiminut Conline Oy, jonka liiketoiminta liittyy sekä laaja-alaiseen kilpailu-urakointiin ja asuntotuotantoon.

”Katsomorakenteet muodostavat kokonaisuudesta suurimman ja haastavimman osan”, kertoo hankkeen työpäällikkö Jarmo Kuusela.

Seinäjoen kaupungin samanaikaisen työmaan keskeistä sisältöä puolestaan ovat pysäköintialueen ja pallokentän maarakennustyöt sekä kentän kastelu- ja lämmitysjärjestelmien ja kenttävalaistuksen rakentaminen.

Vaasassa stadionurakka on muodoltaan jaettu. Kokonaishintaista pääurakkaa toteuttaa Wasacon Oy, ja talotekniset sivu-urakat ovat pääurakalle alistettuja. Seinäjoen kentän tavoin Vaasassa nurmikoksi valittiin tekonurmi.

”Tekonurmi mahdollistaa käytön aiemmin keväällä ja myöhemmin syksyllä”, Kukka Potka perustelee.

Tekonurmirakenteesta siihen liittyvine lämmitysjärjestelmineen vastaa alajärveläinen Saltex Oy. Yhtiö on kasvanut nopeasti globaaliksi tekonurmiratkaisujen erikoisosaajaksi.

”Vaasassa käytetään ensi kertaa Suomessa tekonurmijärjestelmää, jossa nurmen alapuolisessa joustokerroksessa on integroituna sekä lämmitys- että salaojarakenne”, kertoo kenttäurakasta vastaava Jari-Pekka Niskanen Saltex Oy:stä.

Lämmitysenergia tuodaan stadionille kaukolämpönä, mikä oli Wasaconin työpäällikkö Martti Sillanpään mukaan luonnollinen valinta kaukolämpörunkolinjan läheisen sijainnin vuoksi.

Sekä Seinäjoella että Vaasassa tehtiin runkotöitä läpi talven, minkä jälkeen voitiin edetä stadionien ulkonäköön eniten vaikuttaviin julkisivutöihin. Niin Seinäjoella kuin Vaasassakin keskeinen rakenneosa julkisivuissa on rei’itetty alumiini.

Seinäjoen jalkapallostadion

Rakennuttaja: Seinäjoki Stadion Oy (katsomorakennukset)
Hankkeen kustannukset: noin 10 milj. €
Projektinjohtourakoitsija: Conline Oy
Työmaan aikataulu: elokuu 2015 – heinäkuu 2016
Pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Katsomopaikkoja: noin 6 000
Erityistä: Suomen ensimmäinen täysin umpinainen jalkapallostadion
Runko: betonielementti + teräs
Alue- ja kenttätyöt: Seinäjoen kaupunki (pysäköintialue, kenttärakenne, kentän kastelu- ja lämmitysjärjestelmä sekä kentän valaistus)
Kenttä: lämmitetty nurmikenttä