Työ ja elämä: Pohjoiskarjalainen sitkeys vie eteenpäin

Eero Reijonen on rakentanut kotiseutujaan niin yrittäjänä kuin poliitikkonakin. Rakennusmestarien koulutuksen palauttaminen oli hänelle suuri voitto.

Rakentaminen alkoi kiinnostaa Eero ­Reijosta jo nuorena. Hän on pienviljelijäperheestä Pohjois-Karjalan Polvijärveltä. Innostus lähti kodin pihapiiristä, Höy­tiäisen järvenrantamaisemista.

”Meille rakennettiin uusi talo, ja olin kirvesmiehen kaverina. Se homma tuntui mielenkiintoiselta. Käden taidot ovat kiinnostaneet minua aina.”

Opiskelut veivät maakunnan keskuskaupunkiin Joen­suuhun. Ensin Reijonen opiskeli puusepäksi, myöhemmin rakennusmestariksi.

”Kotoa piti lähteä, kun kirkonkylällekin oli yli 20 kilometriä. Työharjoittelussa kävin Helsingissä, kun Pohjois-Karjalasta ei tahtonut löytyä rakennustöitä.”

Alanvalintaa Reijonen ei ole katunut.

”Olen saanut hyvän elämän. Rakentamisessa ei käy aika pitkäksi, olit sitten normaali duunari tai työnjohtaja.”

Reijosta kiehtoo sekin, että rakentaminen heijastelee yhteiskuntaa.

”Silloin kun rakentamisessa menee hyvin, myös yhteiskunnassa menee hyvin. Rakentaminen on laajalti työllistävä ala. Sen työllisyysvaikutukset näkyvät alihankkijoilla asti.”

---

---

Perheyritys lähentää perhettäkin

Rakennusmestarin työ on Reijoselle sitä ominta. Siinä saa ohjata rakentamista, ja lopputulosta voi pitää oman käden työnä.

”Silti suunnittelukaan ei ole minulle vierasta. Olin valmistumisen jälkeen pari vuotta arkkitehtitoimistossa töissä. Siitä sai hyvää pohjaa työmaalle.”

Uransa alussa 1970-luvulla Reijonen perusti ensin rakennustoimiston toisen osakkaan kanssa ja työskenteli toimitusjohtajana. Myöhemmin hän myi osuutensa ja perusti uuden firman vaimonsa kanssa.
Rakennustoimisto Eero Reijonen Ky aloitti vuonna 1984. Sen työnjälkeä ovat monet julkiset rakennukset ja asuinrakennukset Pohjois-Karjalassa.

”Tuntui helpommalta toimia perheyrityksenä. Siinä on perhe, joka vastaa kaikesta, ja yhteinen firma tiivistää perheyhteisöäkin.”

Osakeyhtiöksi muuttunut firma on pysynyt perhees­sä, sillä Eero Reijonen, vaimonsa ja lapsensa omistavat koko osakekannan.

”Lapset ovat kaikki hallituksessa. Pojista kaksi on käytännön toiminnassakin mukana, toinen työpäällikkönä ja toinen ihan timpurina, omasta halustaan.”

Pohjoiskarjalainen ei anna periksi

Pohjois-Karjalasta on tullut isoja menestyviä yrityksiä, mikä ei ole pienelle maakunnalle tavallista. Laakkosen, Tokmannin ja Motonetin tietävät kaikki.

Reijosenkin firma on kasvanut harkitusti. Toiminta Itä-Suomessa on laajaa.

”Ostimme aikoinaan kaksi muuta rakennusliikettä, ja nykyään meillä on konttorit myös Iisalmessa ja Kuopiossa.”

Viime vuosina työmaita on ollut Etelä-Suomessakin, eli Eero Reijonen Oy seuraa tuttuja jälkiä.
Onkin pakko kysyä, mikä on pohjoiskarjalaisten yritysten salaisuus.

”Ainakin meidän on ollut pakko laajentua. Itä-Suomes­sa ei rakenneta nyt kovin paljon. Firma pärjää, jos se tekee monenlaista. Myös hyvä yhteistyö on tärkeää, sitä kautta tulee uusiakin kohteita.”

Ihan sattumaa pohjoiskarjalaisten yritysten menestys ei Reijosen mielestä ole.

”Ehkä meillä on sitkeyttä. Emme anna periksi.­ Haluam­me näyttää, että syrjäisemmistäkin maa­kunnista löytyy osaamista. Toki menestyminen vaatii aina hieman tuuriakin.”

Virhe, joka korjattiin

Eero Reijosella on toinenkin uransa. Keskustan kansan­edustajana vierähti monta vuotta.

”Lähdin aluksi kuntapolitiikkaan. Sinnekin naapurin pyynnöstä ja vasta aikuisiällä.”

Reijonen on pitkään vaikuttanut Liperin kunnanvaltuustossa.

Reijonen kokee edistäneensä kotiseutujensa elinvoimaa, mutta Pohjois-Karjalan Prikaatin lopettaminen kirpaisee yhä.

Suurimpana onnistumisenaan hän pitää rakennusmestarikoulutuksen palauttamista.

”Koulutuksen lopettaminen oli virhe, jonka kaikki huomasivat. Varmasti nekin, jotka siitä päättivät. Mutta politiikassa on vaikea myöntää omia virheitään.”

Reijosen mukaan seuraukset alkoivat pian näkyä työmailla.

”Silloin tuoreet insinöörit eivät olleet innokkaita menemään työmaalle katsomaan, miten hommat toimivat. He viihtyivät paremmin toimistossa. Nykyään tilanne on onneksi parempi.”

Kiitosta Reijonen jakaa taisteluparilleen, kokoomuksen kansanedustajalle Juhani Sjöblomille, joka puhui oman puolueensa asian taakse. Tärkeää tukea antoi myös kunniapuheenjohtaja Raimo Joronen.

”Kävimme monet kerrat valiokunnissa puhumassa koulutuksen puolesta. Lopulta saimme viestin perille. Sillä oli suuri merkitys rakennusalan tulevaisuudelle.”

Turvallisuus tuo töitä reuna-alueille

Reijosen rakennusliike on rakentanut paljon kouluja­ ja muita julkisia rakennuksia sekä liiketiloja. Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitoksellekin firma on työskennellyt. Eero Reijonen keksii silti nopeasti sen ainut­laatuisimman kohteen.

Se on Mehtimäen pesäpallostadion Joensuussa.

”Sellaisia on harva rakentanut. Stadion on täysin puurakenteinen, ja siksi esimerkiksi paloturvallisuus on otettu tarkasti huomioon.”

Toki Reijonen myöntää, että urheilu on hänen sydäntään lähellä.

”Olin nuorena ihan hyvä piiritason hiihtäjä ja juoksija. Liikunta on hyväksi, se auttaa jaksamaan työmaallakin.”

Reijosen ei ole vaikea keksiä sitäkään, missä hän haluaisi kädenjälkensä vielä näkyvän.

”Joku huippumoderni sairaala. Niitä on Suomessa vain muutamia. Siinä olisi meille paljon uutta.”

Rakennusalan tulevaisuudesta Reijosella on kirkas näkemys. Asuntorakentamisen hän uskoo keskittyvän Etelä- ja Länsi-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin.

Toinen trendi on kuitenkin turvallisuus- ja puolustussektorin rakentaminen.

”Ukrainan sodan vuoksi siihen tullaan investoi­maan paljon. Näitä kohteita on runsaasti Itä- ja Pohjois­­-
Suo­messa. Rakentajille riittää siis töitä sielläkin.”

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen