Rakennustaito
27.2.2023
Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna peräti 75 prosenttia eli 2 400 megawattia nousten lähes 5 700 megawattiin. Uusia voimaloita otettiin käyttöön 437 kappaletta, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys (STY).
Viime vuodet ovat Suomessa olleet tuulivoimabuumin aikaa. Vielä viime vuosikymmenen alussa voimaloita oli vähän. Nyt toiminnassa on noin 1 400 yksikköä eli turbiinia.
Viime vuonna tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto oli 11,5 terawattituntia eli ne tuottivat 14 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta. Valtaosa ennätysvuonna asennetuista uusista voimaloista otettiin käyttöön loppusyksyllä, joten energiatilastoissa tämä tuotantokapasiteetin jättiharppaus näkyy kunnolla vasta kuluvana vuonna.
STY ennustaa, että uusien voimaloiden rakennustahti tasoittuu lähiaikoina: vuotuinen kapasiteetin lisäys on 1 000 megawatin luokkaa. Ennusteen mukaan vuonna 2025 tuulivoima kattaisi vähintään 28 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
Yksittäisen voimalan keskimääräinen fyysinen koko ja kapasiteetti ovat kasvaneet reippaasti. Viime vuosina asennettujen voimaloiden, tarkemmin sanoen tuulivoimapuiston yhden yksikön roottorin halkaisija on keskimäärin jo yli 150 metriä ja napakorkeus 140 – 150 metriä. Siten myös voimalan keskimääräinen tuotantokapasiteetti on noussut: uusimmissa se on yli viisi megawattia. Yhdessä tuulivoimapuistossa olevien turbiinien määrä vaihtelee muutamasta yksiköstä useisiin kymmeniin.
Tuulivoimaloita on eniten länsirannikolla ja Lapissa. Pohjois-Pohjanmaa on varsinainen tuulivoimapuistojen maakunta, jossa uusien voimaloiden rakentaminen myös jatkuu vilkkaana.
Teksti Martti Ristimäki kuva Adobe
Rakennustarvikekaupan yhtiö Stark, rakennusyhtiö SRV ja ympäristö- ja kiinteistöpalveluita tuottava Lassila & Tikanoja (L&T) tutkivat yhteisessä pilottihankkeessaan käytetyn puutavaran kaupallista uudelleenkäyttöä. SRV kerää ja lajittelee työmaaltaan uudelleenkäyttöön...
KIRA-kasvuohjelman tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan kehittämistä muun muassa edistämällä vihreään siirtymään, tuottavuuden parantamiseen ja digitalisaatioon liittyviä hankkeita. Kasvuohjelman ohjelmajohtaja Mia Toivanen aloitti tehtävässään...
Kiinteistö- ja rakentamisala tarvitsee paitsi lisää osaajia ja uutta osaamista myös huomattavia toimintatapojen ja järjestelmien muutoksia, jotta sektori pystyy tulevaisuudessa toimimaan kestävällätavalla. Näin todetaan Suomen rakennetun omaisuuden tilaa arvioivassa ROTI 2023...
Rakennustarvikekaupan yhtiö Stark, rakennusyhtiö SRV ja ympäristö- ja kiinteistö...
KIRA-kasvuohjelman tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan kehit...
Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna peräti 75 prosenttia eli 2 400...
Vastaa