Lohjan Asuntomessuille valmistuu teräsrunkoinen Pyörre-talo, joka on nimensä mukaisesti muodoltaan pyöreä. Siitä halutaan tehdä myös vähähiilisen kiertotalouden mallitalo. Ehkä koko projektia ei olisikaan ilman erästä lohjalaista kahvilaa.

Yrittäjäpariskunta Jukka Turunen ja Timo Ranta pyörittivät Lohjan keskustassa hyvin suosittua Cafe Lauria aina kevääseen 2020 asti, jolloin he jäivät eläkkeelle ja kahvila siirtyi uudelle yrittäjälle. Kahvilan kanta-asiakkaisiin kuuluivat myös arkkitehti Matti Kuittinen ja toimitusjohtaja Leena Lundell Aulis Lundell Oy:stä.

Toimitusjohtaja Leena Lundell Aulis Lundell Oy:stä ja arkkitehti, professori Matti Kuittinen tekevät tiivistä yhteistyötä teräksisen Pyörre-talon toteutuksessa.

Turunen ja Ranta hankkivat Asuntomessuilta tontin, jonne halusivat rakennuttaa uuden kodin eläkeläispäiviään varten.
”Pyöreät muodot ovat aina innostaneet meitä. Ne ovat kauniita, pehmeitä ja miellyttävät silmää. Saimme idean pyöreästä talosta Mikkelin Asuntomessuilla”, Turunen kertoo.

”Emmekä halunneet tehdä mitään tavanomaista. Mielellämme teemme aina jotain täysin uutta ja erilaista.”
Turusen mukaan teräs rakennusmateriaalina kiinnosti uutuuden viehätyksen ja kierrätettävyyden vuoksi. ”Tärkeintä kuitenkin oli, että se soveltuu pyöreään rakennukseen. Talon muoto oli kuitenkin kaiken lähtökohta. Yhdistelmä teräs ja Aulis Lundell ­tulivat mieleemme, koska tunsimme entuudestaan yhtiön toimintaa”, Turunen kertoo.

Työt olivat talvella käynnissä lumen peittämällä asuntomessualueella.

Niinpä Turunen ja Ranta päättivät kysyä Leena Lundellilta olisiko Aulis Lundell halukas toteuttamaan heidän messutalonsa.

”Totta kai olimme halukkaita. En osannut silloin uskoa, miten mielettömän upeaa ja vähähiilistä tarinaa olimme aloittamassa”, Leena Lundell sanoo.

Seinien kaarevat muodot vaativat erityisen kaarevat teräsprofiilit.

Intressit kohtasivat

Matti Kuittinen sai tehtäväkseen talon suunnittelun.

”Minulle annettiin vapaat kädet, mutta tiesin, ­­että kulttuuri ja taide ovat rakennuttajille tärkeitä. Toisaalta he tiesivät, miten kestävä kehitys ja kierto­talous ovat minulle suunnittelun olennaisia lähtö­kohtia”, hän kertoo.
Vähähiilinen kiertotalous kristallisoituikin Pyörre-talon suunnittelun ja toteuttamisen tavoitteeksi.
Kuittinen toteaa, että pyöreän muodon voi tehdä monestakin eri rakennusmateriaalista.

”Teräs mahdollistaa hyvin kevyen rakenteen, ja ­rakennuksen elinkaaren jälkeen materiaali on erittäin hyvin kierrätettävissä.”

Kolmen e:n taktiikka

Pyörre-talon lämmin huoneala on 160 neliötä ja kerrosala noin 230 neliötä. Asuintiloissa on olohuone, keittiö, galleriakäytävä, makuuhuone, vaatehuone, kaksi vessaa sekä sauna- ja spa-osasto.

”Halusimme toteuttaa taloamme kolmen e:n taktiikalla eli toiveina oli ekologisuus, esteettömyys ja estetiikka. Esteettömyyden myötä yksitasoinen ratkaisu oli itsestään selvää. Lisäksi toivoimme, että huonejaossa pidetään yksityisempi puoli ja muut tilat erillään. Talon pyöreän muodon näkyminen myös sisätiloissa oli meille myös tärkeää”, Jukka Turunen kertoo.

Talon kaikki tilat ovat helposti muunneltavissa.

”Muuntojoustavuus onkin erittäin merkittävä tekijä talon elinkaaren kannalta. Talostamme tulee nyt kahden aikuisen koti, mutta seuraava omistaja voi hyvinkin olla suurperhe.”

Rakennuksen­ termoranka­ on valmistettu­ ympäristö­ystävällisestä kuumasinkitystä teräs­ohutlevystä.

Sujuvasti moduuleista

Aulis Lundell on valmistanut rullamuovattuja terästuotteita rakentamiseen vuodesta 1980.
”Valikoimamme on laajentunut teräksisistä väliseinä- ja alakattorangoista julkisivujen termorankoihin, asennuslattioihin, väliseinäelementteihin sekä julkisivuelementteihin ja moduuleihin”, Leena Lundell kertoo.
Aulis Lundellin teräsrakentamisen kevytrakenneratkaisuja on käytetty myös Pyörre-talon toteuttamisessa. Lundellin mukaan moduuli- ja elementti­rakentaminen tuleekin Pyörre-talon myötä vahvemmin markkinoille.
”Moduulirakentaminen antaa kustannushyötyä jo perustuksista alkaen. Rakenteet saadaan pystyyn nopeammin, liitostekniikat ovat hyvin kehitettyjä ja koko talo saadaan valmiiksi lyhyemmällä rakennusajalla, mikä on myös taloudellinen tekijä. Moduulit ovat kevyitä liikutella eli logistiikka kuluttaa vähemmän energiaa. Moduuleista ei tule työmaalla hukkaakaan”, Lundell kertoo.
”Lisäksi teräsrakenne on homogeenisena mate­riaalina turvallinen. Se onkin hyvin olennaista nyt, kun ilmastonmuutos on tuonut meille nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt.”

Pyörre-talon valmistus perustuu Aulis Lundell Oy:n kehittämään teräsrakenteeseen ja moduuliratkaisuun.

Timanttinen lopputulos

Jukka Turunen ja Timo Ranta odottavat jo innolla asuntomessujen jälkeistä aikaa ja muuttoa uuteen ­kotiinsa.
”Pyörre on kaunis ja ilmava. Se istuu ympäristöönsä Lohjanjärven rannalle täydellisesti. Teräs oli lopputulokseen mielestämme ratkaiseva tekijä. Saimme mitä halusimme, täysin pyöreät muodot. Odotamme kodiltamme toiminnallisuutta, hyvää oloa ja kauneutta, joka säilyy ja kestää.”
Matti Kuittinen toteaa, että rakentamiseen käytetään vuosittain puolet maapallon raaka-aineista, joten kiertotalouteen on siirryttävä nopeasti.

”Vaikuttaa siltä, että teräksen ja muiden osien kierrätyksellä saadaan aikaan varsin suuria ilmastohyötyjä. Suunnittelijan vastuuseen kuuluu katsoa rakennuksen käyttöikää pidemmälle, aina purkamiseen saakka”, Kuittinen painottaa.
Pyörre-talo onkin Kuittisen mukaan tutkielma siitä, miten suuri osuus rakennuksesta voidaan toteuttaa käyttäen kierrätettyjä raaka-aineita. Kaikki rakennuksen materiaalit luetteloidaan tulevaa kierrätystä varten, ja kierrätysmenetelmät on selvitetty ennakkoon. Talo lepää hoikkien teräspalkkien varassa, joten tonttikaan ei kärsi perustusrakenteista.

”Kaikki rakennuksessa käytettävä teräs voidaan kierrättää uudelleen käytettäväksi”, Leena Lundell kertoo.

Pyörre-talo

Sijainti: Hiidensalmi, Lohja.
Talotyyppi: omakotitalo.
Toteuttaja: Aulis Lundell Oy.
Arkkitehti: professori, tekniikan tohtori Matti Kuittinen.
Rakennesuunnittelija: Sami Huttunen.
Rakennuttaja: Jukka Turunen ja Timo Ranta.
Runkomateriaalina teräs.
E-luku: 78.
Energiatehokkuusluokka A.
Huoneala 160 m2 ja kerrosala 230 m2.
Rakennusaika 8 kk.
Lisätietoja: pyorre-talo.fi

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Aulis Lundell Oy

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin RIA-lehden numerossa 1/2021.