Rakennusteollisuus RT

Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan tänään julkistettu luonnos maanteiden ja rautateiden runkoverkosta tarjoaa erinomaisen pohjan suomalaisen liikenneinfran jatkokehittämiselle. Vilkkaana käyvä liikennekeskustelu on kuitenkin RT:n mukaan kanavoitava pikimiten realistisiksi toteutusvaihtoehdoiksi, jotta seuraavaa hallitus pystyy tekemään välttämättömät päätökset liikenneinfran palvelukyvyn ja turvallisuuden takaamiseksi lähivuosikymmeninä.

”Liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkistama runkoverkkoluonnos on riittävästi priorisoitu. Tällaisena se jättää hyvin tilaa väyläosuuksien priorisoinnille myös jatkosuunnittelussa ja tukee näin vahvasti ajatusta pitkäjänteisestä, yli hallituskausien ulottuvasta liikenneinfran kehittämisestä”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.

”Verkon määrittely on odotettu ja konkreettinen avaus siihen, millaista kokonaisuutta 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lähdetään kehittämään. Nyt kartalle valittuihin osuuksiin pystytään oikeasti panostamaan, ja niiden hoitotaso pitämään riittävän korkeana, kunhan rinnalla kehitetään määrätietoisesti infran rahoitusta”, RT:n infrajohtaja Paavo Syrjö uskoo.

Hiottavaa riittää yksityiskohdissa. Rakennusteollisuuden mielestä Suomi nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi on hyvä ohjenuora lvm:n kartalle nyt hahmotetun runkoverkon kehittämiseksi.

”Aina nelikaistaisuuden ei tarvitse tarkoittaa moottoritietä. Se voi olla myös vastaavaa sujuvuutta ja turvallisuutta, josta nyt nautitaan Luumäki–Imatra-välillä”, Syrjö täsmentää.

Riihessä löydyttävä ratkaisu korjausvelkamäärärahaan
RT:ssä kiitetään sitä, että väyläkeskustelua käydään nyt hyvin laajalla rintamalla. Myös keskustelun siitä, miten väylien kehittäminen ja perusväylänpito rahoitetaan, pitää olla laajaa ja perusteellista.

”Lvm on pitänyt yllä kokonaiskuvaa, ja nyt myös valtiovarainministeriö on ottanut vahvasti roolia väyläkeskustelussa. Tätä on kaivattu, sillä väyläpolitiikka on ollut iät ja ajat lyhytjänteistä ja arvaamatonta, ja tulevaisuuteen on nähty käytännössä vuosi kerrallaan”, Aleksi Randell sanoo.

Käänne tapahtuu kreivin aikaan. Liikenneverkossa arvioidaan olevan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kasvaa 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Ihmisten ja tavaran turvallinen ja saumaton liikkuminen alkaa olla uhattuna yhä useammalla alueella, nyt jo päätieverkollakin.

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. ”Perusväylänpitoon kuten päällysteiden uusimiseen käytettäisiin silloin vähintään 1,3 miljardia euroa vuodessa aiemman miljardin sijaan. Hiljan julkaistussa vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa tämä lisärahoitustarve oli unohdettu. Budjettiriihessä on pakko löytyä ratkaisu tilanteen korjaamiseksi”, Randell linjaa.

Kasvukolmiosta rahoitusmallien koekenttä
Yhteensä investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulisi RT:n mukaan olla vähintään 2,3 miljardia euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan yhtä prosenttia BKT:sta. Rahoituksen takaamiseksi hallitukselta odotetaan kykyä rakentaa valmiit päätöksentekopaikat seuraajalleen.

Randellin mukaan on merkillepantavaa ja lupaavaa, että valtiovarainministeriö on nyt mukana tutkimassa mahdollisuuksia ainakin Turun ja Helsingin sekä Tampereen ja Helsingin välisten nopeiden ratayhteyksien toteuttamiseksi.

”Tämän työn lopputuotteena odotamme syntyvän rahoitusmalleja, joilla vastaavia hankkeita saadaan liikkeelle jatkossa lisää. Rahaa alkaa löytyä eri kanavaista, myös yksityisistä, kun ymmärretään, mihin liikenneverkkoa kehittämällä vaikutetaan: ihmisten turvallisuuteen, ilmastoon, työmatkoihin. Hyvä infra mahdollistaa tehokkaan maankäytön ja kestävän liikkumisen sekä työllisyyden nostamisen.”