Uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyminen ja fossiilisen lämmön- ja sähköntuotannon väheneminen edellyttävät uusia investointeja sähköverkkoihin. Lisäpotkua tuovat sähkön kysyntää kasvattavat datakeskukset, vetytalous sekä kaupunkien ja teollisuuden sähköistyminen.

Uusi vuosi oli hädin tuskin polkaistu käyntiin, kun Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ilmoitti 210 kilometriä pitkän, 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden rakentamisesta Rovaniemeltä Vaalaan. Vuosina 2025−2027 toteutettavan uuden yhteyden avulla kasvatetaan pohjois- ja eteläsuuntaista sähkön siirtokapasiteettia ja tuetaan nykyisiä sekä tulevia Suomen ja Ruotsin välisiä rajasiirtoyhteyksiä.

Investointipäätös on osa Fingridin kymmenvuotista kantaverkon kehittämissuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2033 asti. Päivitetyssä kehittämissuunnitelmassa arvioidut kantaverkkoinvestoinnit ovat yhteensä noin neljä miljardia euroa. Tästä summasta 80 prosenttia on uusinvestointeja sisältäen muun muassa 6100 kilometriä uutta voimajohtoa ja 46 uutta sähköasemaa.

“Emme ala rakentamaan bunkkereita, vaan kehitämme kantaverkon turvallisuutta muilla keinoilla”, korostaa johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä.

“Sähkön tuotantohankkeita eli tuuli-, aurinko- ja merituulivoimaa koskevia kantaverkon liityntäkyselyitä on noin 2000. Sähkön kulutuspuolella kyselyitä on vähemmän, mutta ne ovat tyypillisesti kooltaan suurempia. Siellä odotetaan konkreettisia investointipäätöksiä, joiden viivästyminen on seurausta korko­tason ja materiaalien hintojen noususta”, sanoo ­Fin­gridin kantaverkon suunnittelusta ja palveluista vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.

Sähkövajetta paikataan uusilla yhteyksillä

Puhtaan sähköntuotannon lisääntyminen ja merkittävät teollisuusinvestoinnit ovat vasta kaksi palasta tulevaisuuden sähkömarkkinoiden palapelissä. Polttoon perustuvan lämmön- ja sähköntuotannon väheneminen, uuden tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen sijoittuminen sekä yhteiskunnan nopea sähköistyminen vaikuttavat keskeisesti kantaverkon rakentamiseen ja kehittämiseen.

“Luoteis-Suomessa on paljon tuulivoimaa, jota on pystyttävä tuomaan Etelä-Suomeen, jossa sähkön alijäämä kasvaa. Kantaverkon lisärakentamisen osalta asiaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä luvitus eli montako 400 kilovoltin voimajohtoa yhteen johtokäytävään voidaan loppuen lopuksi rakentaa”, muistuttaa Jyrinsalo.

Sähkömarkkinoiden muutosten vuoksi sähkön siirtokapasiteettia Suomen sisällä ja valtakunnanrajojen yli on lisättävä mittavilla investoinneilla.

Turvallisuuteen enemmän huomiota

Vallitsevassa maailmantilanteessa kantaverkon kaltaisen kriittisen infran turvallisuutta ja huoltovarmuutta tarkastellaan entistä huolellisemmin. Se tarkoittaa esimerkiksi vartioinnin ja kameravalvonnan tehostamista sekä varautumista nopeaan palautumiseen.

“Suomen kriittinen sähköinfra on taivasalla, eikä siihen ole tarjolla muita vaihtoehtoja. Emme ala rakentamaan bunkkereita, vaan kehitämme kantaverkon turvallisuutta muilla keinoilla”, Jyrinsalo toteaa.

Verkkohankkeet työllistävät urakoitsijoita

Vihreä siirtymä ja tuulivoima ovat vahvoja vetureita­ sähköverkkojen ja muun energiainfran rakentajille. Ensimmäiset tuulipuistot rakennettiin voimajohtojen läheisyyteen suoran liitynnän mahdollistamiseksi.­ Parhaiden paikkojen täyttyminen ja tuulipuistojen tuotantokapasiteetin kasvu ovat sittemmin lisänneet tarvetta uusille voimajohdoille, kun tuulipuistot liitetään kantaverkkoon Fingridin sähköasemilla.

Pohjoismaissa sähkö- ja tietoliikenneverkkoja ­rakentavan ja huoltavan Eltel Networks Oy:n myynti­johtaja Tuomas Antikainen vahvistaa, että aurin­ko-­­ ja tuulipuistojen synnyttämät sähköverkon investointi­tarpeet näkyvät alalla positiivisena pöhinänä.

Viime vuonna Eltel nappasi itselleen kaksi osuutta Fingridin Järvilinja-voimajohtohankkeesta, mikä nosti yrityksen Järvilinja-projektien yhteenlasketun arvon 42 miljoonaan euroon. Eltel on myös toteuttamassa Helen Oy:lle yhtä Etelä-Suomen suurimmista aurinkopuistoista Lohjalle.

“Kanta- ja jakeluverkkojen sekä uusiutuvan energian hankkeiden lisäksi töitä riittää teollisuuden sähkönjakelujärjestelmien parissa. Siellä vahvistetaan sähkönsiirron toimitusvarmuutta ja parannetaan mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tällainen hanke on parhaillaan käynnissä muun ­muassa Arlan Sipoon meijerissä”, Antikainen kertoo.

Sähkö- ja tietoliikenneverkkoja rakentavan ja huoltavan Eltelin myynti­johtaja Tuomas Antikainen myhäilee, että aurinko- ja tuulipuistojen synnyttämät sähköverkon investointitarpeet näkyvät alalla positiivi­sena pöhinänä.

Osaajapula vaivaa sähköalaa

Hyvän markkinatilanteen kääntöpuolena on pula sähköalan osaajista. Pitkän uran sähköverkkojen parissa tehnyt Antikainen nostaa yhdeksi syyksi takavuosien it-buumin, joka verotti kovalla kädellä sähköalan opiskelijamääriä.

“Isoissa sähköverkkohankkeissa ulkomainen työvoima on meille iso apu. Pienemmissä ja etenkin taajamien jakeluverkkoprojekteissa tilanne on haastavampi. Siellä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa paikallisten ihmisten kanssa, joten suomen kieltä on osattava”, toteaa Antikainen.

Lähtökohdat ovat Suomessa hyvät

Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto tunnistaa jakeluverkkojen kehittämistarpeen. Kaksi vuotta sitten laadittujen yrityskohtaisten kehittämissuunnitelmien perusteella laskettuna jakeluverkkoyhtiöiden tähtäimessä siintävät yhteensä noin kymmenen miljardin euron investoinnit vuoteen 2036 mennessä.

“Jakeluverkkojen kehittäminen koostuu useista­ pienistä puroista. Eri hankkeilla on kumuloiva vaikutus, eli yhdessä ne lisäävät kehittämisen vaikuttavuutta ja samaan aikaan mahdollistavat sähköistymistä ja parantavat verkkojen toimitusvarmuutta”, Lehto­ ­sanoo.

”Lähtökohdat tekemiselle ovat hyvät, sillä 2010-luvun talvimyrskyjä seurannut investointiohjelma on vahvistanut merkittävästi Suomen verkkoinfraa.”

Teksti Ari Rytsy kuvat Fingrid, Energiateollisuus ja Eltel

“Jakeluverkkojen kehittäminen koostuu useista pienistä puroista. Eri hankkeilla on kumuloiva vaikutus”, sanoo Energiateollisuuden sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

Energiaviraston uusi linjaus varjostaa investointi­suunnitelmia

Tämän vuoden alussa voimaan tulleet Energiaviraston uudet valvontamenetelmät heittävät varjon sähköverkkojen kehittämissuunnitelmien ylle. Joulukuussa 2023 julkaistussa tiedotteessa Energiavirasto perustelee muutosta monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun kohtuullistamisella.
Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat sekä liiketoiminnan kustannusvastaavuus että verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu tarvittavien investointien mahdollistamisessa.

Energiateollisuuden näkökulmasta katsottuna uusilla valvontamenetelmillä verkkoyhtiöiden tulorahoitus kattaa entistä pienemmän osan toiminnan kustannuksista. Tämä tarkoittaa verkkoyhtiöille kasvavaa velkaantumista. Samalla rahoituksen saatavuus vaikeutuu ja rahoituksen kustannukset kasvavat, kun yhtiöiden maksukyky heikkenee. Muutokset valvontamenetelmiin vaikuttavat negatiivisesti­ myös verkkoinvestointien houkuttelevuuteen sijoituskohteena.

“Uudet valvontamenetelmät vaarantavat verkko­yhtiöiden edellytykset toimia kannattavasti. Riskinä on, että ne joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja investointivelka sähköverkkoihin kasvaa”, varoittelee Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija­ Ina Lehto.

Infograafi sähköverkoista