RIA:n ja RKL:n Yrittäjäseminaarissa käytiin läpi uutta rakentamislakia muun muassa lupaprosessin ja rakennusvalvonnan näkökulmasta. Iltapäivän muita aiheita olivat talouden ja sijoitusympäristön näkymät sekä yrittäjiä koskevat veromuutokset.

Johtaja Lassi Järvinen Mandatumista aloitti Yrittäjäseminaarin esittelemällä talous- ja sijoitusympäristön näkymiä. Hän nosti esiin myös kuluttajien ja yritysten luottamuksen talouteen, joka on jopa rakennusalalla jo varo­vaisen positiivinen, vaikka onkin­ vielä selvästi muita toimialoja alemmalla tasolla.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki jatkoi ilta­päivää aiheenaan yrittäjien verotuksen muutokset. Keskeisimmät niistä liittyvät arvonlisäverotukseen, mutta pienyrittäjille merkittävin lienee alarajahuojennuksen poistuminen, joka vaikuttaa liikevaihdoltaan alle 30 000 euron yrityksiin.

”Vielä valmistelussa olevista vero­hankkeista yksi olennaisimmista on monen mielestä se, että­ työnantajan työntekijän puolesta­ maksamat neuvonta- ja oikeuden­käyntikulut pyritään saamaan työntekijälle verovapaiksi, jos työntekijän teko tai laimin­lyönti on tapahtunut osana työn suorittamista”, Kurki kertoi.
Hän lisäsi, että rakennusalallakin skenaario kalliista oikeudenkäynneistä on mahdollinen liittyen vaikkapa työtapaturmiin tai laatupoikkeamiin.

Lain korjaussarja toi parannuksia

Rakennusteollisuus RT:n elin­kei­no­poliittisista asioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen kertoi vuoden 2025 alussa voimaan tulleesta rakentamislaista.

”On hyvin poikkeuksellista, että lakia korjataan näin massiivisesti jo ennen kuin se on ollut päivääkään voimassa. Lain korjaussarja ansaitsee kuitenkin kiitosta, sillä se toi mukanaan useammankin merkittävän helpotuksen, kuten päävastuullisen toteuttajan vastuun kumoamisen”, Kärkkäinen sanoi.

Kärkkäinen muistutti yhä työn alla olevasta lain tuunaussarjasta, jonka myötä tiettyjä muutoksia on odotettavissa vielä vuoden 2026 alkuun.

Lainmuutokset näkyvät rakentamisen koko ketjussa. Eniten julkisuutta on saanut se, että tietyt­ kriteerit täyttäville alle 30 neliömetrin rakennuksille, kuten pihasaunoille, ei enää tarvita rakennuslupaa. Sekä Kärkkäinen että seminaarissa niin ikään puheenvuoron pitänyt rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto Vantaan kaupungilta olivat yksimielisiä siitä, että niiden rakentaminen on saatu kuulostamaan liian helpolta. Riippumatta luvan tarpeesta, rakentamisen pitää aina täyttää tietyt tekniset vaatimukset. Samoin tulee noudattaa muun muassa kunnan rakennusjärjestystä ja asemakaavaa sekä tontin rakennusoikeutta.

”Kun lupaprosessi jää väliin, jälki­valvonnan tarve tulee varmasti­ kasvamaan. Suurella todennäköisyydellä ongelmia myös joudutaan ratkomaan jopa yksityisoikeudellisesti aiempaa useammin”, Levanto huomautti.

Teksti ja kuva Tanja Määttänen