Kasvavat kaupungit, vihreän siirtymän hankkeet ja liikenneverkkojen modernisointi tarjoavat suomalaisille toimijoille Baltian markkinoilla merkittäviä mahdollisuuksia – sekä kokemusta, jota voi viedä takaisin kotimarkkinoille.

Kaupungistuminen ja elintason nousu vauhdittavat esimerkiksi YIT:n rakentamista Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiö toimii siellä kuudessa maassa – Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki ja Slovakia – yhteensä 60 miljoonan asukkaan markkina-alueella.

Latvian pääkaupungissa Riiassa, Dreilinin kaupunginosassa, YIT rakentaa parhaillaan 6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Ensimmäinen talo valmistui jo viime vuoden puolella, ja muutkin ovat jo hyvässä vaiheessa.

”Vuoden 2024 alkupuoli oli haastava, mutta korkojen lasku piristi markkinoita syksyllä. Markkinaosuutemme on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia, ja olemme toisella sijalla Bonavan jälkeen”, kertoo YIT Latvian toimitusjohtaja Andris Božē esitellessään mallihuoneistoa Kaivas-kadulla.

Kohde edustaa tyypillistä YIT:n asuntotuotantoa Latviassa, mutta siinä on myös heille uutta teknologiaa.
”Käytämme ensimmäistä kertaa lämmön talteenottojärjestelmää, mikä on Latviassa vielä uutta.

Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat jatkuvasti, ja esimerkiksi uusien rakennusten lämmönkulutus on vain viidesosa neuvostoajan rakennusten tasosta”, Božē kertoo.

YIT:n BIM-spesialisti Rodrigo Strautiņš lisää, että digitalisaatioon on panostettu viime vuosina vahvasti; työmailla käytetään mobiiliseurantaa työturvallisuuteen ja laatuun. Lisäksi työvaiheet dokumentoidaan 360°-kameroin, ja niitä vertaillaan 3D-malleihin.

Rail Baltica avaa uusia mahdollisuuksia

Viro elää parhaillaan poikkeuksellisen vilkasta infrahankkeiden aikaa. Yksi suurimmista hankkeista on Rail Baltica, joka yhdistää Tallinnan, Riian ja Varsovan eurooppalaiseen raideverkkoon. Kyseessä on Baltian historian suurin infrastruktuurihanke – ja merkittävä mahdollisuus myös suomalaisille osaajille ja yrityksille.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5,8 miljardia euroa, ja Viron osuus on noin miljardi euroa. Tallinnan ja Pärnun välistä 140 kilometrin rataosuutta toteuttaa kansainvälinen OnEST Track -allianssi, jossa GRK:n suomalaiset ja virolaiset työskentelevät yhdessä brittiläis-ranskalaisen TSO:n ja NGE:n, virolaisen Merkon sekä ruotsalais-suomalaisen suunnittelukonsultti Swecon kanssa.

GRK:n johtaja Laura Järvinen toimii koko allianssin projektipäällikkönä.

”Kansainvälisessä ympäristössä on erityisen tärkeää varmistaa yhteinen ymmärrys sovituista asioista kieli- ja kulttuurierojen vuoksi. Monelta osin projektinjohtaminen on kuitenkin hyvin samanlaista kuin Suomessa”, hän vertailee.

Rail Baltica toimii myös oppikouluna maiden rakentamiskulttuurien välillä. Suomalaiset tuovat Järvisen mukaan hankkeeseen erityisesti allianssi- ja lean-osaamista, kun taas britit vahvistavat kokonaisjärjestelmäajattelua ja elinkaarisuunnittelua. Lisäksi he ovat tuoneet kokemusta isoista, kansainvälisistä hankkeista.

Tällä hetkellä käynnissä on kehitysvaihe, joka jatkuu toukokuulle 2026 saakka. Samalla tehdään kriittisiä valmistavia töitä – kuten mittapisteverkoston rakentamista ja työmaayhteyksiin tarvittavia teitä. Tiukka aikataulu ja laajat työmäärät lisäävät työvoiman ja kaluston tarvetta myös ulkomailta.

”Lisäresursseja tarvitaan vuosina 2026–2028 maarakentamiseen ja taitorakenteisiin – esimerkiksi siltojen, paalulaattojen, perustusten ja rumpujen rakentamiseen. Suomalaisille yrityksille ja työntekijöille Viro on luonteva kohde, kunhan paikalliset vaatimukset on huomioitu. Englannin kielen taito riittää, sillä työskentely on kansainvälistä.”

”Osaaville tekijöille löytyy varmasti töitä.”

Teksti Kaisa Salminen, kuva YIT