Ensimmäiset meistä käyttävät jo tekoälyä säästääkseen työaikaansa. T­ekoäly ei kuitenkaan vielä ole rakentamisen asiantuntija.

Pyysin ChatGPT:tä listaamaan virheet kuvas­ta, jossa on keskeneräisen rakennuksen julkisivu. Kattavan näköiseen virhelistaukseen mahtui höyrynsulkujen tiivistämättömyys ja että parvekkeen reunan palkkikengät ovat vielä näkyvissä ja suojaamatta säältä (koko palkki ja palkkikengät puuttuvat kuvasta). Selostuksesta löytyi seitsemän selvää virhettä. Sivun mittainen selostus virheistä olisi kuitenkin maallikolle vakuuttava.

Kysyin myös VTJ-pätevyyksistä. ChatGPT vastasi selkeästi lakisääteisestä vanhan lain pohjalta ja lisäksi paljon itse keksimäänsä. Toisaalta maallikolle vastaus olisi hyvin todentuntuinen ja myös harhaan­johtava. Mitä tahansa tekoäly vastaa, se tulee pureskella kunnolla ja sen tekemien virheiden korjaamiseen kuluu todennäköisesti enemmän aikaa verrattuna siihen, että asiantuntija kirjoittaa kokonaan itse. Tekoäly on kuitenkin tehokas esimerkiksi tekemään asiakirjan jäsennyksen ja sisällysluettelon.

Kerran tekoälyn vastauksessa puhuttiin koodista, ja jäljitettyäni vastauksen virheitä hieman ymmärsin, että tekoäly oli siteerannut Yhdysvaltojen rakentamismääräyksiä (”Codes”) kääntäen ne suomeksi. Tämä kertoo tarvittavan tekoälyn ”ymmärryksestä”.

Yksi tulevaisuuden asia on tekoälyn harhaan­johtamat maallikkokontaktimme rakennus­hank­keis­sa.­ Joudumme varmasti selittämään tekoälyn keksimiä asioita, jolloin on tärkeää tietää, olemmeko vielä teko­älyn maailmassa arvostettuja asiantunti­­joita siten, että meihin uskotaan tekoälyn yli. Jos olisin jo nyt tekoälyn orja, voinko olla enää tulevaisuudessa uskottavampi kuin tekoäly?

Mitä tahansa tekoäly vastaa, se pitää pureskella kunnolla. Rakentamisessakaan tekoäly ei korvaa oikeaa asiantuntijaa, vaikka se voi olla hyvä apu.

Tekoäly asiantuntijatyössä

Kysyin tekoälyltä myös 3 000 merkkiä pitkää artikkelia tekoälystä asiantuntijatyössä. Tämän artikkelini kirjoitin itse, mutta muutama nosto siitä pitää tehdä. Ensimmäiseksi tekoäly hahmotti todella tehokkaan ja kattavan artikkelin ja sen jäsennyksen. Toisaalta kun kysymys on tarpeeksi filosofinen, ei esimerkiksi lainsäädännöllinen, vastaus voi olla päteväkin.

Tekoälyn mukaan asiantuntijatyön ytimessä on syvä osaaminen, harkinta ja vastuu, joihin tekoäly ei itse kykene. Tekoäly ei sanomansa mukaan kanna juridista, eettistä tai ammatillista vastuuta, jolloin se voi myös tarjota virheellisiäkin tietoja surutta. Tekoäly on tehokas käsittelemään laajoja aineistoja, muttei kuitenkaan ymmärrä todellista maailmaa siten kuin ihminen.

”Käytettäessä tekoälyä lähde ei ole tekoäly vaan aineisto, jota tekoäly käyttää.”

Lähdekriittisyyttä tarvitaan

Lähdekriittisyys on osa asiantuntijatyötä. Käytet­täessä tekoälyä lähde ei ole tekoäly vaan aineisto, ­jota teko­äly käyttää. Se voi internetissä olla 14-vuo­tias nuori, koska tekoäly ei kykene erottelemaan tulkitsemastaan, kuka osaa asiansa ja kuka ei – sillä ei ole ­lähdekriittisyyttä.

Esimerkiksi Rakennustiedon tekoälyassistentilla on aineistona vain Rakennustiedon tietokannat, jolloin asiantuntija voi ehkä luottaa sisällön olevan meille oikeaa – siltikin pitää katsoa lähdeaineisto, ei vain tekoälyn vastausta. Jos kysyt samaa ChatGPT:ltä, se ei varmasti käytä oikeaa aineistoa vaan internetiä aina Vauva.fi -foorumia myöten.

Paras tapa on testata käyttämäsi tekoäly hyvällä­ kysymyksellä. Pyysin ”Tekoäly asiantuntijatyössä” -artikkelia. Vastauksessaan tekoäly totesi näin: ”Tekoäly ei vähennä asiantuntijan merkitystä, koska vastuu, harkinta ja ymmärrys eivät ole automatisoitavissa.”

Teksti ja kuvat Eerikki Nuutinen

Rakennusmestari Eerikki Nuutinen (HTT) on Raatimestari, Raatimestarien yhdistyksen puheenjohtaja ja PV-tason vastaava työnjohtaja.