Uusi tekniikkastandardi tulee talon etäohjaustarpeisiin kuin nakutettuna.

Tekniikkastandardi NB IoT, eli NarrowBand IoT, on tuotu julkisuuteen kertomalla, että langattomat verkot ovat jo ylhäällä ja tekniikka hyvä käytettäväksi. Käyttäjät vain puuttuvat.

Tämän tekniikan on määrä korjata kuin lennosta edellisten laitesukupolvien haavoittuvuuksia ja virheitä kiinteistöautomaation etäohjauksessa – toisin sanoen parantaa laitteiden käytettävyyttä.

Suomi tulee hienoisessa jälkijunassa, esimerkiksi Tanskassa on saatu hyviä kokemuksia Kamstrupin NarrowBand IoT -verkkoteknologian käytöstä aiemmin vaikeasti etäluettavissa kohteissa, mm. kellareiden vesimittareissa sekä erilaissa maanalaisissa sensoreissa.

Edistysaskel on huomattava: signaalin kantosäde laaja, esteiden läpäisevyys hyvä, mutta tämän lisäksi uuden teknologiasukupolven myötä näyttäisi ratkeavan muitakin rihkamaelektroniikan puolelta tuttuja ongelmia.

Mahdolliset säästöt halpakomponenttien käytössä eivät ole missään suhteessa riskeihin. Tietotekniikan usein logaritmisilta näyttävät ongelmat kulminoituvat tietoturvakysymyksissä.

Esineiden internetin kaksisuuntaisesti toimivat sensorit ja mittarit sekä lähettävät että ottavat vastaan dataa. Datavirran kaksisuuntaisuuteen liittyen tietoturvapuolella olemme havainneet monenlaista holtittomuutta. Varsinaisena Kaukoidän ihmeenä voitaneen pitää halpiskomponenttia, jossa oli sisässä tehtaan tuliaisena takaportin avaava haittakoodi.

NB IoT vähentää tietoturvariskiä

Digitalisaation ensimmäinen mittalaitesukupolvi oli turvallinen omaa kehittymättömyyttään: se vain lähetti dataa ilman, että laitteeseen itseensä pystyi etänä ottamaan yhteyttä.

Sen sijaan esineiden internetin (IoT) mallissa verkkoon kytkettyjen sensorien ja mittalaitteiden IP-osoite on koko ajan altis bottien hyökkäyksille.

Kun esimerkiksi LVI-ohjauslaitteet näkyvät verkossa omana IP-osoitteenaan, on jotain pielessä, ja tiedetään tapahtuneen kybermurtoja. Langattoman ohjaus- ja mittaustekniikan uusi laitesukupolviratkaisu NB IoT korjaa tämän muutamia vuosia markkinoilla olleen tekniikan tietototurvaan liittyvän keskisen laitehaavoittuvuuden.

Kyberuhkien takia verkkoon kytkettyjä mittalaitteita on jouduttu suojaamaan esimeriksi VPN-tunneloinnilla. Usein käytössä on sinänsä turvallinen, mutta kallis TosiBox.

NarrowBandin spesifikaatioon kuuluu esineiden internet -sukupolvessa uusi laiteominaisuus vaipua lepotilaan silloin, kun mittari tai sensori ei lähetä tietoa, tai se ei ole itse ottamassa vastaan dataa.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan tämä ratkaisee yhden esineiden internetin keskeisistä ongelmista. Tähän standardiin optimoidut erilaiset mittarit ja ohjauslaitteet eivät siis kaiken aikaa loista verkossa IP-osoitteineen bottien saalistettavina, eivätkä näin muodoin tarvitse tuekseen myöskään erillistä suojausprotokollaa.

Suomessa testataan ja tutkitaan

Suomessa tekniikkaa ovat testanneet mm. yksittäiset pienet sähköyhtiöt, muun muassa Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, sekä verkko-operaattorit DNA, Telia, RT Welho. Eri taajuuksille optimoituja NB IoT 4G-verkkoja on myös tutkimuskäytössä: Ainakin 800 MHz:n taajuudella NarrowBand-tekniikka lukee kohteet tehokkaasti 50 kilometrin säteellä, luontoesteiden läpi, betonista ja eristeistä piittaamatta. Kyseessä on edistynyt tekniikka, johon tulisi tutustua, kun mietitään uusia ohjaus- ja valvontakohteiden rakentamista kiinteistöihin, kameroihin, katuvaloihin, ynnä muuhun.

Tutkimuslaitos VTT testaa NB IoT:n toimintaa myös 5G-testiverkkoympäristössä. 5G-kehitystyöhön liittyen Oulussa VTT on avannut kaikille mobiilikehittäjille maksuttoman kehitysyhteisön.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen, langattomaan toimintaympäristöön erikoistunut tieturva-asiantuntija ja bloggaaja