Vanhassa helsinkiläiskoulussa vaihdettiin koneelliseen ilmanvaihtoon. Espoossa koulun sisäilmaongelmia torjutaan muun muassa monipuolisella mittauslaitteistolla. Lopulta kiinteistön ylläpito ja taloteknisten järjestelmien käyttö ratkaisevat sisäilman laadun vuosien saatossa.

Yksistään pääkaupunkiseudulla sadat koulut odottavat peruskorjausta. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen liittyy useimpiin hankkeisiin.

Syynä on joskus yksinkertaisesti vain riittämätön ilmanvaihto. Monissa tapauksissa kosteusvaurio on jäänyt kokonaan havaitsematta tai se on korjattu kehnosti. Kosteusvaurion seurauksena syntyy mikrobeja. Ne saattavat päästä ilmavirtojen mukana sisätiloihin aiheuttaen terveysriskin kiinteistön käyttäjille.

Sisäilmaan voi myös levitä vanhoista villaeristeistä irtoavia hiukkasia sekä voc- ja pah-päästöjä. Voc-yhdisteitä saattaa levitä ilmaan myös, jos muovimatot on aikoinaan asennettu märän betonin päälle.

Ongelmia on jopa uusissa kouluissa, jos nykyaikaista talotekniikkaa ei osata käyttää.

Valtioneuvoston Terveet tilat -hankkeessa kehitetään ja jaetaan hyviä käytäntöjä terveiden julkisten rakennusten rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuntien hankintaosaamista parantamalla voidaan vaikuttaa myös koulujen sisäilman laatuun.

Henkilökunnan ja oppilaiden kokemat sisäilmaongelmat kiirehtivät Rehtorintie 11:n koulurakennuksen peruskorjausta. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on satoja kouluja peruskorjausjonossa.

Tuuletusikkuna ei riitä

Vuonna 1934 valmistunut Aleksis Kiven koulu Helsingissä oli aikoinaan toimivan ja terveellisen koulurakennuksen ihanne Suomessa. Tuuletusikkunat, valoisat luokat ja kouluhammashoitola edustivat tuon ajan kehityksen kärkeä. Rakennus on arkkitehti Gunnar Taucherin käsialaa.

Tuuletusikkunoiden tuoma tuloilma ei kuitenkaan enää riitä täyttämään nykyvaatimuksia. Koulurakennuksen peruskorjauksessa olikin tärkeintä korjata pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat. Niitä on korjattu useaan otteeseen, mutta koulutoiminta siirtyi väistötiloihin jo ennen peruskorjausta nimenomaan huonon sisäilman vuoksi.

Kiinteistön ensimmäinen mittava peruskorjaus valmistui tänä kesänä ennen lukuvuoden alkua. 

Henkilökunnan ja oppilaiden kokemat sisäilmaongelmat kiirehtivät myös Espoossa Rehtorintie 11:n koulurakennuksen peruskorjausta, vaikka mittauksissa tilojen mikrobipitoisuus todettiin normaaliksi.

Rakennus valmistui vuonna 1981 ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Osmo Sipari.

Talotekniikkaa vanhoihin tiloihin

Aleksis Kiven koulu sai peruskorjauksessa uuden koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Haastavinta oli talotekniikan mahduttaminen vanhoihin rakenteisiin, mutta mallintamisesta saatiin apua.

Julkisivujen rappauspinnan alkuperäisen kaltaisen struktuurin ja värin löytäminen oli vaativaa. Myös konesaumattu peltikatto uusittiin vanhaa kunnioittaen.

Aleksis Kiven koulun esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannettiin. Kosteusvauriot korjattiin. Perustuksista poistettiin vanhat haitta-aineet sekä tehtiin kapillaarikatkot ja nykyaikaiset kuivausrakenteet.

”Peruskorjauksen ohjenuorana on ollut rakennuksen alkuperäisen arkkitehtuurin säilyttäminen ja sen sitominen uuteen opetussuunnitelmaan. Tällainen sovittaminen vaatii kompromisseja, mutta hankkeessa on onnistuttu hyvinkin kelvollisesti”, kertoo projektipäällikkö Jouni Jauhiainen Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Remontin jälkeen hyvä sisäilma on mahdollista saavuttaa ja hyvä taso säilyttää vain, jos koulun ilmanvaihtolaitteet pidetään päällä myös iltaisin ja viikonloppuisin ja vaativaa nykyaikaista järjestelmää osataan käyttää. Huollosta ja käyttöasteesta tinkiminen on hölmöläisen säästöä.

Korjauksen jälkeen tarvitaan hyvää ylläpitoa

Espoossa Rehtorintie 11:n koulun ilmanvaihtojärjestelmä sekä muu talotekniikka ja rakennusautomaatio kaipasivat uusimista. Peruskorjauksen jälkeen ilmanvaihtoa ohjaa järjestelmä, joka mittaa muun muassa hiilidioksidipitoisuuksia ja lämpötiloja kiinteistön eri osissa sekä tilojen kulloistakin käyttäjämäärää.

”Koulukiinteistölle saatiin 25 vuotta lisää laskennallista käyttöikää. Tilat ovat turvalliset, toimivat ja terveelliset, kertoo peruskorjauksen hankepäällikkö Markus Salin Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksesta.

Rehtorintiellä pääurakoitsijana toimi Consti Korjausrakentaminen Oy.

”Nykyään pystytään selvittämään entistä paremmin kohdat, joissa ilma vuotaa rakenteiden läpi ja kuljettaa epäpuhtauksia sisätilaan. Tutkimusmenetelmät ovat huomattavasti kehittyneet. Rehtorintiellä rakenteet saatiin tiivistettyä sataprosenttisesti ja painesuhteet kuntoon”, kertoo työpäällikkö Jussi Varis Constista.

”Sisäilmakorjauksen onnistumiselle on tärkeää, että sisäilmaselvityksiä tehdään ajoissa, jolloin ne pystytään huomioimaan suunnitelmissa. Toisaalta urakka-aikataulun on annettava mahdollisuus siihen, että selvitetään lisää urakan aikana. Kuntien ja kaupunkien hankkeissa se yleensä onnistuu.”

Varis korostaa, että hyvä sisäilma on mahdollista saavuttaa vain siinä tapauksessa, että ilmanvaihtolaitteet todella pidetään päällä ja niitä osataan käyttää. Myös talon siivous vaikuttaa sisäilman laatuun.

Rehtorintien koulun remontissa suurin työ tehtiin vesikatteen ja sen eristeiden uusimisessa. Rakenteiden tiiveyden saavuttaminen oli vaativaa, mutta siinä onnistuttiin. Lisäksi parannettiin energiatehokkuutta sekä uusittiin vesi- ja viemärijärjestelmä. Sen sijaan tiiliset julkisivut olivat kunnossa.

Peruskorjaus valmistui loppukesällä suunnitelman mukaisessa aikataulussa ja budjetissa.

Rehtorintien koulukiinteistölle saatiin 25 vuotta lisää laskennallista käyttöikää. Tilat ovat turvalliset, toimivat ja terveelliset.

Rakenteita avattava riittävästi

Rakennustekniikan insinööri Juha Lappalainen Sisäilmasepät Oy:stä suosittelee sisäilmaongelmien syiden tarkkaa tutkimista, ennen kuin korjausta ryhdytään suunnittelemaan.

”Rakenteiden ja sisäilman korjaaminen ovat kaksi eri asiaa. Pilaantuneet materiaalit ja rakenteet pitää tietenkin ensimmäisenä poistaa ja uusia. Jos pinnoilla näkyy selviä tummia tahroja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa ongelman ja jos ne lisäksi on helppo poistaa, niin aloitetaan niistä, Lappalainen neuvoo.

Jos osa talon asukkaista tai käyttäjistä oireilee ilman näkyviä kosteusvaurion merkkejä rakennuksessa, lähtisi Lappalainen hakemaan ilmavuotoreittejä rakenteista käyttäen merkkisavuja ja lämpökameroita.

”Rakenteita pitää myös avata riittävästi ilmanvuotokohtien perusteella niin, että kosteusvaurio, materiaali tai hiukkaslähde on mahdollista löytää. Pintamittauksella ja poraamalla reikiä ei saa siitä riittävää tietoa.”

Lappalaisen kokemuksen mukaan sisäilmaongelmia aiheuttavat kosteusvauriossa syntyneiden mikrobien ohella usein vanhasta eristevillasta irtoavat pienhiukkaset sekä hartsiliimahuurut.

”Tiivistäminen on yhtä tärkeää kuin pilaantuneiden materiaalien poistaminen. Sisäilman kannalta rakenteen tiiveys on jopa tärkeämpi asia kuin rakenteiden sisään jäävien materiaalien puhtaus.

Vanha eristevilla voi vielä olla teknisesti toimivaa, mutta höyrysulut ovat hapertuneet ja sulut täytyy sen takia korjata.”

Joskus tietenkin purkutöitä jatketaan niin pitkälle, että jäljelle jää pelkkä rakennuksen betonirunko. Silloin eristeet vaihdetaan kokonaan ja sisäseinät ja -katot rakennetaan uudelleen: runkoon ei saa jää epäpuhtauksia. Tässä tapauksessa tiivistämisen ei tarvitse olla aivan yhtä huolellista.

”Korjauksen jälkeen on vielä tärkeää tarkistaa rakenteiden tiiviys merkkisavuilla ja kylmällä säällä lisäksi lämpökameran avulla.”

Lappalaisen mukaan toisinaan ongelmia aiheuttaa myös uusi koneellinen ilmanvaihto rakennuksessa, jossa on alun perin ollut painovoimainen ilmanvaihto. Aina ei jäljelle jääneen painovoimaisen ilmanvaihdon vaikutuksia ole osattu ottaa huomioon suunnitelmissa.

Teksti Riitta Malve kuvat Jussi Varis / Consti