Rakennusalan taantuma on kestä­nyt jo yli kaksi vuotta. Ukrainan sodan myötä monien raaka-ainei­den hinnat nousivat merkittävästi. Inflaatioon Euroopan keskuspankki vasta­si rahapolitiikassaan nostamalla korkoja. Korko­jen nousu iski moniin investointeihin, erityisesti voimakkaasti rakentamiseen, joka toimii noin 90-prosenttisesti velkarahalla. Onneksi huipuista on tultu alas niin raaka-ainei­den kuin korkojenkin suhteen.

Rakennusalan työllisyys on heikentynyt­ heikon suhdanteen kehittyessä tasaisesti.­ Työllisyys on noin 25 000 osaajaa vähemmän verrattuna vuoteen 2022. Rakennusprojektit ovat pitkiä, joten taantuman työllisyysvaikutukset ovat näkyneet viiveellä. Sama koskee elpymisvaihetta, jolloin yleinen toimialan tilanne kehittyy positiiviseen suuntaan. Edessä oleva talvi on alalle vaikea.

Rakennusalan yritysten on kuitenkin tarpeen varautua lähivuosien riskiin työvoima­pulasta, vaikka nyt tämä asia tuntuu melko kaukaiselta.

Suomen makrotaloudella on yksi pitkän aikavälin ongelma ylitse muiden: väestökehitys. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat haastamaan seuraavan 15 vuoden aikana kaikkia toimialoja. Eläköityminen jatkuu voimakkaana: vuosittain jopa 60 000 – 65 000 työllistä siirtyy eläkkeelle. Ensi vuosikymmenellä pienentyvät ikäluokat tulevat työikäisiksi, eivätkä pysty enää korvaamaan eläköityviä ikäluokkia.

Työvoiman saanti Suomen rajojen ulko­puolelta on välttämätöntä, jotta voimakkaa­seen eläköitymiseen voidaan sopeutua. Raken­nusala on työntekijöiden osalta edellä­kävijä. Toimialan työvoimasta noin ­20 prosenttia tulee ulkomailta. Sen sijaan toimihenkilöiden osalta löytyy vielä paljon kehitettävää. Rakennusteollisuus, toimihenkilöliitot ja korkeakoulut ovat kehittäneet toimialaa ­tulevaisuusvuoropuhelun avulla.

Rakennusalan tulevaisuusvuoropuhelun aiheena on ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Kielitaidon lisäksi haasteena on kontaktien puute ja työyhteisöjen valmius vastaanottaa vieraskielisiä työntekijöitä. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Työkulttuuria voidaan yrityksissä kehittää, verkostoja luodaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöllä, kielitaitoon saa paljon apua teknologiasta ja kielen oppimista voidaan opiskeluaikana lisätä.

E2 Tutkimuksen toteuttaman tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia osoittaessaan,­ miten tyytyväisiä pienet ja keskisuuret yritykset ovat ulkomaisten osaajien rekrytointiinsa. Hallinnolliset ongelmat aiheuttavat kuitenkin kohtuutonta haittaa, joten vielä on tarvetta kehittää säädöksiä ja niiden toimeenpanoa. Toisaalta yritykset eivät tunne­ riittävästi julkisia palveluita, jotka voisivat tarjota tukea rekrytointeihin.

Saku Lehtinen

Kirjoittaja työskentelee koulutuspoliittisena asian­tuntijana Rakennusteollisuus RT:ssä. Vapaa-aikaa hän viettää kuntosalilla ja Kiinteistöliiton luottamustehtävissä.