Yhä useampi Itä- ja Kaakkois-Suomen rakennusyritys hakee kasvua Länsi- ja Keski-Suomen sekä pääkaupunkiseudun markkinoilta. Itä-Suomen toimintatavat eroavat suurimpien kaupunkien arjesta, mutta myös rakennusyhtiöiden väliltä löytyy eroja.

Itäsuomalaiset yritykset ovat yksi toisensa jälkeen havahtuneet siihen, että kasvaakseen pitää laajentua maantieteellisesti. Yhä useampi yritys on lähtenyt rohkealla yrittäjämielellä Keski-Suomeen, Pirkanmaalle tai Uudellemaalle. Uusia nimiä löytyy urakkakilpailujen voittajien joukosta.

Etenkin Helsingin seudulle on tullut vuosi­­­­­­­­kym­me­­­nien saatossa lukuisia rakennusyhtiöitä kaikista ilman­suunnista. Ensimmäiset itä- ja kaakkois­suomalaiset yritykset laajenivat Etelä-Suomen kasvu­keskuksiin jo monta vuosikymmentä sitten. Viime vuosina laajentujien määrä on lisääntynyt.

Itä-Suomessa toimii paljon pieniä ja keskisuuria raken­nusalan yrityksiä. Monien arvioiden mukaan alalla nähdään väistämättä lisää yritysjärjestelyjä eli ala keskittyy idässäkin.

Varten työmaa Vierumäellä valmistuu tämän vuoden lopulla. Metsän keskelle noussut näyttävä puupaviljonki on Versowoodin uusi keskuskonttori.

Yritysten ja alueiden välillä on eroja

Rakennustaidon selvitys osoittaa, että itäsuomalaisten yritysten laajenemisen strategiat ja käytännön tavat poikkeavat toisistaan. Yritykset kuitenkin näkevät markkinoiden alueelliset erot samalla tavalla: Itä-Suomessa on yhä melko paljon työntekijöitä rakennusliikkeiden palkkalistoilla, lännen ja etelän suurkaupungeissa alihankintaa on sitäkin enemmän.

Laajentuessaan itäsuomalainen yritys joutuu varsin nopeasti valitsemaan, noudattaako se uudella paikkakunnalla samoja vai eri käytäntöjä kuin vanhalla kotimarkkina-alueellaan. Nämä linjaukset näkyvät esimerkiksi oman henkilöstön määrissä.

Varten liikevaihdosta valtaosa kertyy nykyisin pääkaupunkiseudulta. Varte rakensi Scania Suomelle pääkonttorin Vantaan Aviapolikseen. Kuva rakennustöiden loppusuoralta viime vuonna.

Varte eteni juuri Turkuun

Varte-konsernin maantieteellinen laajentuminen on jatkunut jo yli kaksikymmentä vuotta. Kouvolasta lähtöisin olevan yrityksen työmaita näkyy pääkaupunkiseudulla ja maakuntakaupungeissa, kuten esimerkiksi Lahdessa ja Lappeenrannassa. Emoyhtiö Varte Oy:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Viime vuonna konsernin 221 miljoonan euron liikevaihdosta 165 miljoonaa euroa kertyi pääkaupunkiseudulta.

Varte rakentaa ja korjaa asuntoja ja toimitiloja. Parhaillaan Varte Lahti rakentaa metsäteollisuusyhtiö Versowoodin keskuskonttoria Vierumäelle. Viime vuonna valmistui esimerkiksi Scania Suomen pääkonttori Vantaalle.

Elokuussa Varte kertoi perustaneensa tytäryhtiön Turkuun. Varte Turun vetäjänä aloitti Mikko Kilpi.

Varten toimitusjohtaja Arto Jokinen korostaa, että yhtiö menee uudelle alueelle, kun sieltä löytyy entuudestaan tuttu ja alueen markkinat hyvin tunteva avainhenkilö tai tiimi. Sellainen löytyi nyt Turusta, ja yhtiö käy jo neuvotteluja ensimmäisestä hankkeesta Turun seudulla. Paikallisten markkinoiden ja kumppaneiden tuntemus on Jokisen mielestä avainasia.

Toimitusjohtaja Arto Jokisen mukaan Varte menee ­uudelle alueelle, kun sieltä löytyy entuudestaan tuttu­ ja alueen markkinat hyvin tunteva avainhenkilö tai ­tiimi. Sellainen löytyi hiljattain Turusta.

Tervo kasvaa Pirkanmaalla

Joensuulainen Rakennustoimisto K. Tervo Oy on Itä-Suomen suurimpia rakennusalan pk-yrityksiä. Sen liike­vaihto on tällä vuosikymmenellä vaihdellut runsaasta 30 miljoonasta yli 60 miljoonaan euroon. Tervo rakentaa julkiselle sektorille ja yksityisille yrityksille, ja se on harjoittanut myös perustajaurakointia. Sen omassa palveluksessa on noin 100 toimihenkilöä ja työntekijää.

Tervon etenemistapa uusilla alueilla muistuttaa Vartea.

”Pitää olla paikallista, jos meinaa menestyä paikallisesti”, kiteyttää Tervon toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen.

”Pitää olla paikallista, jos meinaa menestyä paikallisesti”, kiteyttää Rakennustoimisto K. Tervon toimitusjohtaja Jussi Hämäläinen.

Tänä vuonna Tervo perusti tytäryrityksen Tampereelle, kun paikalliseksi vetäjäksi löytyi alueen hyvin tunteva Miika Oksanen.

Kasvusuunnitelmat uudella alueella ovat kovat. Hämäläisen mukaan Pirkanmaalla on käynnissä lupaavia neuvotteluja ja urakoita on jo käynnissä. Orivedellä yhtiö muun muassa rakentaa Rovastinkankaan alakoulun laajennusosan. Sastamalassa Tervo voitti viime keväänä liikunta- ja uimahallin urakkakilpailun.

”Tampereen Tesomassa on gryndausta suunnitteilla”, Hämäläinen kertoo.

Salminen remontoi Tampereen Teatterin

Rakennustyö Salminen Oy:llä on useampi tukijalka vähentämässä rakennusmarkkinoiden heilahtelujen vaikutuksia. Kotiseudullaan Kuopiossa sen toiminta­ on painottunut urakointiin, asuntorakentamiseen ­sekä kunnossapito- ja palvelurakentamiseen. Asunto­rakentaminen ei ole kuulunut yhtiön valikoimaan vielä kaikilla toiminta-alueilla.

Yhtiö perusti viime vuosikymmenen vaihteessa toimistot Vantaalle, Ouluun ja Tampereelle. Noin 200 työntekijästä ja toimihenkilöstä nyt alle puolet työskentelee Kuopion seudulla.

”Alkuvaiheessa avainhenkilöt tulevat vanhoilta paikkakunnilta, mutta sitten alamme palkata etupäässä paikallisia”, Rakennustyö Salmisen toimitusjohtaja Ilari Tiainen kertoo.

Itä-Suomessa omia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän.

Nyt yhtiön asuntotuotannon määrä on vähentynyt, ja painopiste on siirtynyt muuhun rakentamiseen. Viime vuosina Salminen on tehnyt kasvavassa määrin sekä julkisen sektorin että yritysasiakkaiden hankkeita.­ Elokuussa Salminen sai valmiiksi Tampereen Teatterin peruskorjauksen. Yhtiöllä on käynnissä Kouvolan Teatterin monivuotinen peruskorjaus- ja uudis­rakennustyömaa.

Toimitusjohtaja Ilari Tiainen kertoo, että yhtiös­sä on ollut vahva perinne, ”Salmisen tapa”, eli sillä on ollut toimihenkilöiden ohella suhteellisen paljon myös ammattityöntekijöitä palkkalistoillaan. Tämä on tuonut Tiaisen mukaan monia hyötyjä yhtiölle ja sen asiakkaille.

”Alkuvaiheessa avainhenkilöt tulevat vanhoilta paikkakunnilta, mutta sitten alamme palkata etupäässä paikallisia”, Tiainen kuvailee.

Monen itäsuomalaisen kollegansa tavoin Tiainen myöntää, että yhtiön laajentuessa muun Suomen suuriin kaupunkeihin ja kilpailun entisestään koventues­sa on pohdittava, miten osaavan työvoiman saatavuus ja paikallisten yhteistyöverkostojen rakentaminen varmistetaan.

”Etelässä on enemmän alihankintaa, kun on enemmän yrityksiäkin ja työmaat ovat usein isoja. Itä-Suomessa omia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän”, Soimun toimitusjohtaja Petri Kahelin toteaa.

Soimu rakentaa monessa kaupungissa

Joensuusta tunnetusti löytyy monta rakennusalan yritystä ja kasvutarinaa. Rakennusliike Soimu Oy on viime vuosikymmenen jälkipuoliskolta alkaen laajentanut toimintaansa Pohjois-Karjalasta Savoon, Keski-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tyypilliseen tapaan Soimullakin on nykyisin toimistot Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä.

Mikkelissä Soimu rakentaa isoa seniori- ja palvelutalo Kortteli 8:aa (Rakennustaito 2/2025). Helsingissä se parhaillaan saneeraa koulua Lauttasaaressa, ja esimerkiksi Espoossa sillä on ollut viime vuosina useampi asunto- ja toimitilatyömaa.

Soimu kasvoi asuntorakentamisen vilkkaina vuosina yli 70 miljoonan euron liikevaihtoon (2023). Nyt liikevaihtoa on selvästi vähemmän ja rakentaminen painottuu viime vuosia enemmän muihin kuin asuntoihin. Yhtiön työmaa- ja referenssilistalta löytyy kouluja, päiväkoteja ja palvelukeskuksia sekä liiketiloja ja teollisuusrakennuksia. Keski- ja Itä-Suomesta yhteensä kertyy yhä yli puolet yhtiön liikevaihdosta.

Toimitusjohtaja Petri Kahelinin mukaan Soimu on aina pyrkinyt saamaan paikallisia osaajia hankkeisiinsa. Eri alueiden markkinoissa on tunnetusti myös eroja.

”Etelässä on enemmän alihankintaa, kun on enemmän yrityksiäkin ja työmaat ovat usein isoja. Itä-Suomessa omia työntekijöitä on suhteellisesti enemmän”, Kahelin toteaa.

Samalla hän muistuttaa, että myös työmaiden keski­koko on Itä-Suomessa pienempi kuin etelässä, mikä sekin vaikuttaa oman väen osuuteen hankkeissa.

Jalon Rakentajien ja Jalon Uusimaan toimitusjohtajan Ville Kettusen mukaan Jalon laajentuu ensi vuonna pääkaupunkiseudun korjausrakentamiseen.

Jalonissa on muutosten aika

Jalon Group koostuu Jalon Rakentajat Oy:stä ja Jalon Uusimaa Oy:stä. Jalonin juuret ovat Mikkelissä. Vuonna 2018 perustettu Jalon Uusimaa toimii Vantaalta­ käsin. Muuta maata palvelevan Jalon Rakentajien koti­paikka on Kuopiossa. Yhdessä ne tahkoavat tänä vuonna noin 100 miljoonan euron liikevaihdon.

Ensi vuosi tuo ennusteen mukaan historiallisen muutoksen: ensimmäistä kertaa yli puolet Jalonin liike­vaihdosta kertyisi Uudeltamaalta.

Jalon Rakentajien ja Jalon Uusimaan toimitus­johtajan Ville Kettusen mukaan toinen ajankohtainen muutos on se, että korjausrakentaminen on nyt muun maan tapaan Jalonin ”valikoimassa” myös etelä­rannikolla. Tänä vuonna Jalon remontoi K-marketin Kotkassa, ja ensi vuodelle Kettunen lupaa korjaus­rakentamista myös pääkaupunkiseudulle.

Jalon rakentaa yhä myös paljon asuntoja. Kettusen mukaan syyskuussa yhtiöllä on noin tuhat asuntoa työn alla.

Konsernin ja markkinoiden muutosten keskellä­ Jalonissa mietitään nyt myös linjauksia: lisätäänkö oman henkilöstön osuutta myös suurissa kaupungeissa vai jatketaanko nykyisellä linjalla etelässä.

”Oma väki voisi parantaa kilpailukykyä”, Kettunen sanoo.

Kettunen muistuttaa, että alihankintaa käyttäessään yritys maksaa myös välikädelle. Toisaalta alihankinnan osuuden vähentäminen voi olla juuri nyt hankalaa, kun markkinatilanne on hyvin vaikea.

Mitä ja missä rakennetaan

Rakennusalan konkari, pohjoiskarjalainen rakennusneuvos Eero Reijonen kiteytti oman näkemyksensä markkinoiden kehityssuunnasta Rakennustaidon haastattelussa vuosi sitten: asuntorakentaminen keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin, Itä- ja Pohjois-Suomessa on paljon turvallisuus- ja puolustussektorin rakentamista (Rakennustaito 3/2024). Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy on vuosikymmenien saatossa laajentanut liiketoimintaansa kaikkialle Itä-Suomeen ja jonkin verran myös esimerkiksi etelärannikolle.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo puolestaan muistuttaa, että siellä missä rakennetaan paljon asuntoja, on myös paljon muuta rakentamista: kasvavilla alueilla tarvitaan muun muassa lisää katuja, muuta infraa, kouluja ja liiketiloja.

Suomi rakennuttaa yhä enemmän paitsi suoraan oman puolustuksensa parantamiseksi myös Nato-liittolaisiaan varten. Kaikki hankkeet ja tilaukset eivät kuitenkaan näy julkisissa tilastoissa eikä niistä­ uutisoida seikkaperäisesti. Puolustus- ja turvallisuusrakentamista on kaikkialla, mutta sen suhteellinen­ merkitys Itä-Suomessa on suuri.­ Idän rakennusmarkkinoilla on siis jonkin verran vilkkaampaa kuin ­miltä virallisesti näyttää.

Suurta kuvaa se ei kuitenkaan muuta: muukin kuin asuntorakentaminen painottuu yhä enemmän ruuhka-Suomeen. Idän rakennusyritysten suuret muutokset jatkuvat.

Teksti Martti Ristimäki kuvat Jalon, Rakennustyö Salminen, Soimu, Tampereen teatteri, Tervo ja Varte