Toimistotyöläiset siirtyivät etätöihin kotikonttoreille maaliskuussa. Kun syksykään ei tuonut merkittävää helpotusta pandemiatilanteeseen, takana on nyt yli puoli vuotta tätä uutta etätyöelämää.Mikä alkoi monelle pakkona, uutena ja erilaisena, on nyt muuttumassa paljon puhutuksi uudeksi normaaliksi.

Sitä mukaa kuin kotitoimistoihin on hankittu näyttöjä, satulatuoleja ja sähköpöytiä, on yhä useampi myös herännyt etätöiden hyviin puoliin. Harva enää kaipaakaan toimistolle takaisin, ainakaan aikaisemmassa määrin.

Kotona voi keskittyä raportin kirjoittamiseen täydessä hiljaisuudessa. Kukaan hyvää tarkoittava työkaveri ei tule olan yli koputtelemaan ja kysymään viikonlopun kuulumisia. Aamuisin ei tarvitse käyttää aikaa ruuhkaisella kehätiellä. Illalla, kun kone on suljettu, säästyy sama työmatka toiseen suuntaan.

Moni on kokenut sekä tehokkuutensa kasvaneen että arkensa helpottuneen. Ei siis liene ollenkaan liioiteltua sanoa, että entisenlaiseen toimistoelämään ei enää ole paluuta.

KUITENKIN ETÄTYÖSSÄ on myös haasteita, joita erityisesti esimiehenä joutuu pohtimaan. Miten pitää huolta työyhteisön yhteenkuuluvuudesta, sitoutuneisuudesta, tiedonjakamisesta ja ihan vaan hyvästä fiiliksestä, kun kasvokkain kohtaaminen vähenee näin radikaalisti ja jokainen puurtaa yksin kotikonttorillaan?

Toki yhteiset Teams-palaverit ja virtuaali­kahvit tuovat työkaverit omalle ruudulle­ päivittäin, mutta virtuaalikohtaamiset eivät voi ikinä korvata puheenporinaa ja hersyvää naurua toimiston kahvinurkkauksen ­äärellä yhdessä ollessa. Vaikka moni nauttii tehokkaammasta työnteosta ja etätöiden rauhasta, tutkimustenkin mukaan työhyvinvoinnin­ kulmakiviä ovat ihmissuhteet työpaikalla, työyhteisön tuki ja työkavereista saatava ilo.

Lienee mahdollista, että pande­mian helpotettua voimme ottaa hyvät puolet molemmista eli etätöistä ja läsnätöistä. Ehkä jatkossa­ toimistolle ei enää tullakaan tekemään töitä omalle työpisteelle. Kaikki työt, jossa istutaan itsekseen tietokoneen äärellä,­ voidaan hyvin hoitaa kotitoimistolta. Toimistolle tullaankin enenevässä määrin tapaamaan työkavereita, vaihtamaan kuulumisia, keskustelemaan, sparraamaan ja viihtymään.

TOIMITUSJOHTAJANA TEIN marraskuussa päätöksen, joka lienee hieman epätyypillinen näinä aikoina. Allekirjoitin vuokrasopimuksen uudesta toimistosta, joka on lähes kaksi kertaa nykyistä suurempi. En ajatellut lisätä ­yhtään fyysistä työpistettä nykyiseen verrattuna – puolet niistä on kuitenkin tyhjillään. Tavoitteenani on luoda väljät, viihtyisät ja kotoisat yhteistilat, jonne ihmisten on kiva tulla hengaamaan porukalla.

Iso taukotila, muhkeita sohvaryhmiä ja pieniä vetäytymistiloja sekä valtava ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu istumaan vaikka­ puolet toimiston väestä. Tila on mitoitettu­ myös ilmakiekkopöydälle, hierontatuoleille, PlayStation-nurkkaukselle ja karaoke­laitteille.

Kaikkia edellä mainittuja ei välttämättä hankita; tiukka äänestys toivotuimmista viihdykkeistä on vielä kesken. Mutta visio on
selvä – toimistomme on jatkossa lähtökohtaisesti viihtyisä kohtauspaikka, johon voi tulla hakemaan tarpeellista vastapainoa
tehokkaalle etäpuurtamiselle.

Eerika Hyry on ihmisistä innostuva rakennus­tekniikan diplomi-insinööri, korjausrakentamisen asiantuntija, yrittäjä ja konsulttitoimiston toimitusjohtaja.