Äänekosken kaupungin tekninen johtaja Tommi Rautjärvi peräänkuuluttaa entistä syvällisempää kokonaisuuksien hallintaa ja osaoptimointiin liittyvien vaarojen tunnistamista.

Pelkkään rakennuksen hintalappuun ei saisi takertua liiaksi. Kustannuslaskelmat olisi tehtävä vaikkapa 50 seuraavaksi vuodeksi, jolloin selviäisi paremmin, mikä on rakennushankkeiden edullisin ratkaisu”, Rautjärvi muistuttaa.

Tommi Rautjärvi kertoo ajautuneensa rakennusalalle jo ihan poikasena. Ura alkoi Pekkasen Kallen muurarinsällinä 15 vuoden iässä. Rallipuolellakin mainetta niittäneen Ahti Ortjun kanssa Tommi teki oppisopimuksen ja sai myöhemmin rakennusmiehen ammattipätevyyden. Puolimatkan leivissä ollessa Tommille kirkastui, että rakennusmestariksihan sitä kannattaa kouluttautua. Lahden tekusta mies valmistui vuonna 1990. Tämän jälkeen opiskelu jatkui useilla kursseilla ja lisäkoulutuksilla. Tällä hetkellä ylempi AMK-tutkinto alkaa olla viittä vaille valmis.

Kokemus tuo näkemystä

Ennen päätymistään vuonna 2013 Äänekoskelle Tommi oli lukuisissa eri työtehtävissä. Muun muassa Tieliikelaitos, Puolustushallinto, Finndomon talotehdas, insinööritoimiston vetäminen ja rakennustarkastajana toimiminen ovat tulleet tutuiksi.

”Nykyisessä tehtävässä minulle on ollut paljon hyötyä siitä, että olen saanut perehtyä rakennusalaan ja rakentamiseen monelta kantilta”, Tommi Rautjärvi summaa.

Äänekoskella on tällä hetkellä meneillään varsinainen rakennusbuumi. Biotuotetehtaan lisäksi kaupungilla on meneillään rakennushankkeita ja uusia suunnitellaan kovaa kyytiä. Vauhdikkaasta tahdista huolimatta investoinnit ovat vankalla pohjalla. Suoralla velkarahalla kaikki kaupungin tulevat hankkeet eivät onnistuisi, mutta onneksi uusia rahoitusmalleja on löydetty.

Uutta ajattelua tarvitaan

Kaupungin kouluverkon uudelleen rakentaminen on Rautjärven mukaan haaste sinänsä. Uusi lukio valmistuu syksyksi 2017. On tarkkaan mietittävä mikä on tulevaisuuden oppimisympäristö. Se on perinteisen luokkahuoneen lisäksi käytävä, aula, portaikko ja jopa ruokalakin.

Kouluhanketta eteenpäin vietäessä mielenkiintoisia seikkoja on tullut eteen. Uuden ympäristön on tarkoitus antaa kaikille samanlainen lähtötason, josta ponnistaen jatko olisi sitten itse kunkin aktiivisuudesta kiinni.

”Uudistaminen herättää aina ennakkoluuloja. Olemme pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa, kuten Pisa-tutkimuksessa, mainiosti. Hyvään oloon ei saa tuudittautua, sillä uudistumisen tarve on välttämätön.”

Rautjärvi muistelee, kuinka hän itse opiskeluaikaan hymähteli ja vähätteli ATK:n tulolle rakennussuunnittelussa. Onneksi kävi toisin.

Ekologiset ratkaisut ja hiilijalanjäljen pienentäminen tekevät oman lisänsä rakennushankkeiden hintalappuun. Pelkkää hankeen hintaa ei kannata säikähtää, sillä kustannus on osattava ajatella elinkaarikustannuksena. Vaikkapa viidelle vuosikymmenelle laskettava hinta voi olla matala, vaikka rakentamiskustannus kalliilta tuntuisikin.

Ekologisuudesta apua

Valitettavasti usein joudutaan karsimaan hyviä ratkaisuja hetken edullisuuden nimissä. Elinkaariajattelua ei ole suomalaisessa rakentamisessa täysin sisäistetty. Äänekosken kaupungin teknisellä osastolla kokonaistaloudellisuus tuntuu olevan selkeänä suuntaviittana rakennushankkeissa.

Suolahden kouluhanketta viedään eteenpäin yhdessä jää- ja uimahallin kanssa. Rakennusryhmä tulee lämpiämään lähes sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimivalla kaukolämmöllä. Myös aurinkoenergiaa hyödynnetään. Näiden lisäksi muun muassa jään teosta vapautuva lämpö hyödynnetään uimahallin veden lämmittämisessä.

”Maalämpökin oli suunnitelmissa mukana, mutta tontin erikoispiirteiden takia sitä ei saatu kannattavaksi. Mutta muutamissa pienemmissä tulevaisuuden hankkeissa maalämpö näyttää olevan kokonaistaloudellisin ratkaisu”, Tommi Rautjärvi selventää.

Biotuotetehtaalta tuleva matalaenergia, aiemmalta nimeltä hukkalämpö, ohjataan todennäköisesti jalkapallohallin lämmittämiseen. Ilmaisella energialla lämpiävän hallin käyttökustannukset ovat kohtuulliset, joten hallin käyttöaste saadaan taatusti korkeaksi.

Matalaenergiasta suunnitellaan myös lämmönlähdettä uudelle asuinalueelle. Näin saataisiin aikaan Suomen edullisimmat lämmityskustannukset, jotka voisivat olla houkuttava tekijä kaupunkiin muuttamiselle.

”Ihmisiä pitää rohkaista entistä enemmän ideointiin. Ideoiden joukossa on oltava paljon pähkähulluiltakin tuntuvia ajtuksia, joita perkaamalla ja kehittämällä asiat etenevät oikeaan suuntaan”, Tommi muistuttaa.

Yhdistystoiminnalla verkosto kuntoon

Yhdistystoiminta on lähellä Tommi Rautjärven sydäntä. Tällä hetkellä hän toimii Jyväskylän Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry:n puheenjohtajana. Jäsenmäärä yhdistyksessä on mukavalla mallilla, ja nuoriakin on liittynyt mukaan.

Jäsenistön aktiivisuudessa olisi Rautjärven mukaan hieman toivomisen varaa. Yhdistyksen järjestämiin aktiviteetteihin mahtuisi nykyistä enemmän jäseniä mukaan. Yhdessä toimiminen mahdollistaa verkostojen rakentamisen saman ammattikunnan osaajien kesken, ja tästä on taatusti hyötyä etenkin nuoremmalle mestari- ja insinööripolvelle.

Tommi kyseleekin hymyssä suin, että jos joku keksisi lääkkeen aktiivisuuden nostoon, sen voisi myös hänelle kertoa. Yhdistyksen paljon ylläpitotyötä vaatinut kesämökki vaihdettiin matalan käyttöasteen takia Peurungan kylpylän yhteydessä olevaan lomaosakkeeseen. Nyt jäsenistöllä on oivallinen tilaisuus nauttia luksusluokan lomailusta ilman pelkoa kutsusta mökin kunnostustalkoisiin.

Autot kiinnostavat

Työn ja yhdistystoiminnan lisäksi Tommi Rautjärvi kertoo moottoriurheilun olevan lähellä sydäntä.

”Autot ovat kiinnostaneet minua koko ikäni. Nuorempana tuli rakennetuksi muutama kilpa-autokin. Harjoituksissa oltiin nopeita, mutta menestystä niillä ei kuitenkaan kovin paljon niitetty. Autojen luotettavuus oli heikon puoleinen”, Tommi muistelee.

Imatran Ajot ja Ahveniston Vauhtipäivät tulivat nuorelle Rautjärvelle tutuiksi. Pääasiallisesti toiminta oli innokasta mukana olemista eikä niinkään kisaamista.

Viimeiset kymeen vuotta Tommi on taas kiertänyt moottoriratoja. Nyt cartingin ja rata-autojen ratissa on oma Jonne-poika, joka on suorittanut ratalisenssinkin. Myös rallicrossia on tullut kokeilluksi. Ensi vuonna olisi tarkoitus vakavammin lähteä mukaan rata-autoiluun.

”Rahat meni silloin, kuten nytkin moottoriurheiluun, mutta päivääkään en vaihtaisi pois”, Tommi Rautjärvi tunnustaa.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna