Rakennustaito
RT 04/2016 | 16.9.2016 | Päivitetty 21.12.2016
Kaksi vuotta sitten voimaan astunut verotusmenettelylaki oli laadittu kunnianhimoisin tavoittein: lain oli tarkoitus auttaa kitkemään myös rakennustyömailla rehottanut harmaa talous suomalaisesta yhteiskunnasta. Tulokset ovat Tilaajavastuu.fi:n toimitusjohtaja Lars Albäckin mukaan joiltakin osin jopa ylittäneet odotukset.
”Käsittääkseni uudisrakentamisessa ja isoilla työmailla tilanne on muuttunut täysin. Sen sijaan asunto-osakeyhtiöiden ja muissa tyypillisesti pienehköissä urakoissa tilanne ei ole vielä täysin hallinnassa”, Albäck kertoo.
Syyksi sille, ettei kaikki tieto vielä automaattisesti kulje verottajalle, etenkään sähköisesti, Albäck arvioi työmaiden pienuuden. Kun tähän yhdistyy menettelytapa, ettei työmaita aidata tai varusteta porteilla, sähköinen kulunvalvonta jää tekemättä. Tämän seurauksena ei myöskään koeta tarvittavan kulkulupia, mistä on enää lyhyt askel siihen, että kaikki muukin byrokratia jää herkästi työmaan sisäiseksi.
”Myös se pakottaa edelleen skarppaamaan, että korjausrakentaminen on jo volyymiltaan uudis- rakentamista isompi ja on sitä jatkossakin. Nimenomaan korjausrakentamisessa on valvonta- ja raportointimielessä parantamisen varaa. Siinä mielessä teknologiset apuneuvot ja uudistukset ovat enemmän kuin tervetulleita”, Lars Albäck sanoo.
Talonrakennustyömailla ei ole usein kustannus eikä mikään asennuttaa työmaan kulkuportin yhteyteen sähköinen kortinlukija, jonka avulla työntekijän menemiset ja tulemiset rekisteröityvät sekunnin tarkkuudella urakointiyhtiön omaan taloushallintojärjestelmään ja sitä kautta verotustietoihin ja palkanmaksuun. Kun rakennetaan tai korjataan taloa pienesti tai mennään maastoon tekemään infraa, tilanne muuttuu. Työmaa on usein hankalien kulkuyhteyksien takana, ja lisäksi sen sijainti saattaa muuttua tiuhaan.
”Erityisesti infra-ala näkyy ottaneen vastaan työajan seurannan uuden älypuhelinsovelluksen”, sanoo toimitusjohtaja Antti Leinonen keravalaisesta Netbaron Solutions Oy:stä.
Leinonen kertoo ”kelloparoniratkaisun” olleen valmiina jo yli kymmenen vuotta sitten. Vasta tilaajavastuulain muutos johti ratkaisun tuotteistukseen rakennustyömaiden tarpeisiin. Uusi merkittävä täydennys tähän pilvipalveluna toimivaan työajan seurantajärjestelmään on ollut paikannusominaisuuden sisällyttäminen järjestelmään.
”Aiemmin henkilö saattoi kirjautua töihin vaikka kotonaan, eikä tätä voinut mitenkään valvoa vaan luottaa kirjautujan rehellisyyteen. Kun työkohteeseen kirjautuminen määräytyy nyt GPS:n avulla, ei tarvitse enää epäillä eikä kysellä”, Leinonen sanoo.
Älypuhelimeen ladattava työajan seuranta toimii pilvipalveluna toistaiseksi Android-käyttöjärjestelmällä varustetuilla puhelimilla, joita on 70 prosenttia kaikista Suomessa käytössä olevista älypuhelimista.
”Syksyyn mennessä myös iPhonella voi toteuttaa saman. Silloin meillä on käytössä erittäin kattava järjestelmä, jonka avulla koko ketju työmaalle kirjautumisesta palkanmaksuun hoituu yhdellä sovelluksella”, Leinonen lupaa.
Kun järjestelmä on täysillä käytössä, se voi toimia kellokorttipäätteenä kaikille rakennustyömaan työntekijöille. Myös työmaan johto hyötyy järjestelmästä siten, että uuden henkilön rekisteröinti työmaan työntekijäksi voi tapahtua lennossa, tarvitsematta käydä hankkimassa erillistä kulunvalvontakorttia.
Teksti Vesa Tompuri, kuvitus Atte Lakinnoro
Rakennustaito 12/1926 Kuten tunnettua, on rautatiehallitus tehnyt Venäjän kanssa sopimuksen, että sodanaikana hävitetty Rajajoen rautatiesilta rakennetaan uudelleen. Rakennustyöt suorittaa Suomen rautatiehallitus, mutta kustannukset jaetaan kahtia. Rautatiehallitus tilasi sen jälkeen...
Suomalaisista noin 75 prosenttia haluaisi asua pientalomaisesti lähellä kaupunkien keskustoja ja hyvien yhteyksien päässä, eli käytännössä kasvukeskusten omakoti-, pari- tai rivitalossa. Silti suurin osa uudesta asuntotuotannosta on kerrostaloja. Tämä johtuu...
Viitisen vuotta sitten taloyhtiöt ryntäsivät energiaremontteihin kuin viimeiseen junaan. Huippu nähtiin vuonna 2022, kun porauskoneet pärisivät silminnähden monien taloyhtiöiden pihoilla. Päätökset tehtiin pikaisesti, mutta monissa tapauksissa se kannatti. Kaukolämmön hinnat...
Rakennustaito 12/1926 Kuten tunnettua, on rautatiehallitus tehnyt Venäjän kanssa...
Suomalaisista noin 75 prosenttia haluaisi asua pientalomaisesti lähellä kaupu...
Vuoden 2022 energiaremonttien investointiryöppy on vaihtunut vuonna 2026 harkitu...