Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuksien osalta tuli täysmääräisesti käyttöön 1.6.2015, kun lakimuutosta 41/2014 täydentävät asetukset astuivat voimaan.

Viime kesästä eteenpäin rakennusvalvontaviranomaiset ovat tulkinneet vaativuusluokkien ja kelpoisuuksien arvioinnissa uusia määräyksiä. Tulkintojen tueksi Ympäristöministeriö julkaisi viisi ohjetta, joista Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta (YM4/601/2015) konkretisoi muutoksia työnjohtopuolella.

Uudet asetukset ja ohjeet löytyvät Ympäristöministeriön verkkosivuilta otsikon rakentamismääräyskokoelma alta.

FISE uudisti omat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat pätevyytensä lakimuutosten pohjalta vuonna 2015. Uusittuja työnjohtopätevyyksiä olivat vastaava työnjohtaja, kantavien betoni-, puu- ja teräsrakenteiden rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, IV- ja KVV-laitteiden rakentamisesta vastaavat työnjohtajat sekä pohja- ja kalliorakennetyönjohtajat.

Rakennemuutosta myös rakentamisessa

Rakennusalalla tarvitaan tulevaisuudessakin ammattitaitoista työvoimaa. Ammattitaito perustuu vankkaan perusosaamiseen ja työuran aikana hankittuun erikoistavaan lisäosaamiseen. Rakennusalalla kaivataan entistä vahvempaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen kulttuuria. FISE haluaa olla mukana kehittämässä koko alan kattavaa ja motivoivaa osaamisen kartuttamisjärjestelmää.

Valtakunnassa on menossa normien perkaaminen. Koko rakentamisen sääntely on uudistusten alla. Uudistetun rakentamismääräyskokoelman pitäisi olla valmis vuoteen 2018 mennessä.

Yhtenä tavoitteena on sääntelyn joustavoittaminen, jolloin korostuu tekijöiden osaaminen.

”Niiden, jotka tulkitsevat ja toteuttavat sääntelyä joustavasti, pitää todella tietää mitä he ovat tekemässä”, FISE:n toimitusjohtaja Marita Mäkinen painottaa.

RKL:n edustajana FISE:ssä ja pätevyyslautakuntien sihteerinä toimiva Joni Jääskeläinen painottaa, että pätevällä ja kelpoisella on eroa: ”Pätevyys muodostuu koulutuksesta ja kokemuksesta. Kelpoisuus muodostuu rakennushankkeen vaativuudesta ja pätevyydestä”, järjestöpäällikkö Jääskeläinen muistuttaa.

Vastaavan työnjohtajan ja erityisalojen työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset esitetään MRL:n 122 c §:ssä. Uudet vaatimukset kaikkien alojen työnjohtoaloille ovat:

Poikkeuksellisen vaativa

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai aiempi sitä vastaava tutkinto

• Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys

Vaativa

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto

• Riittävä kokemus ja perehtyneisyys

Tavanomainen

• Kyseiseen tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka muuten osoitetut vastaavat tiedot

• Riittävä kokemus

Vähäinen

• Riittävä osaaminen

Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koulutusvaatimus on käytännössä vähintään rakennusmestari (AMK) tutkinto tai vanha insinöörin tutkinto. Näin ollen vanha teknikon tutkinto ei riitä.

Laissa on kuitenkin ns. siirtymäsäännös, jonka perusteella ennen lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativia tehtäviin hyväksymä henkilö voi olla jatkossakin kelpoinen vastaaviin tehtäviin. Käytännössä siis poikkeuksellisen vaativia tehtäviä tehnyt teknikko voi edelleenkin toimia vastaavana työnjohtajana poikkeuksellisen vaativissa kohteissa.

Teksti Rakennustaito, kuva Jukka Leskelä