Rakennustaito
RT 02/2015 | 10.4.2015 | Päivitetty 19.12.2016
Työnjohtajana ja urakoitsijana Nestor Eskola rakensi Helsinkiin toistasataa taloa, muun muassa RKL:n tämän vuoden 110-juhlapaikan päänäyttämönä toimivan Suomen Kansallisteatterin.
Kansallisteatteri on kansallinen kulttuurilaitos ja sen toiminnan on tarkoitus ulottua kaikkiin kansalaisiin. Varhaisvuosinaan Suomalainen teatteri esiintyi paljonkin Helsingin ulkopuolella. Kansallisteatteri on taipaleensa alusta saakka kerännyt kattonsa alle maamme parhaita näyttämötaiteellisia kykyjä: kansan rakastamia näyttelijöitä. (lähde: www.kansallisteatteri.fi)
Vuosisadan alussa 1903 Nestor Eskola matkusti omalla kustannuksellaan opintomatkalle Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja toi sieltä vaikutteita Suomen rakentamiseen. Eskola oli aktiivinen toimija yhteisössään. Rakennusmestari oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, jonka lisäksi hän toimi Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1906. Hän kuului myös Helsingin Kauppakamarin välityslautakuntaan sekä Käsityöläisseuran johtokuntaan.
Liiketoiminnassa hän oli Riksi-Levyt Oy:n ja Johto Oy:n toimitusjohtaja. Hän oli muun muassa aikansa huomattavimpiin kuuluvan rakennusliike Constructorin osakas ja johtokunnan jäsen sekä Asfaltti Osakeyhtiö Lemminkäisen johtokunnan jäsen. Lisäksi hän oli Repola Wood ltd:n ja Keravan Puuteollisuus Oy:n hallituksen jäsen.
Elinkeinoelämän ja kunnallispolitiikan ansioistaan Nestor Eskolalle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi 1916. Vuonna 1925 hänet kutsuttiin Suomen Rakennusmestariliiton kunniajäseneksi.
Yhdistystoiminnassa Nestor Eskola oli perustamassa Helsingin Rakennusmestariklubia vuonna 1896, eli heti valmistumisensa jälkeen. Nestori osallistui neljään ylimääräiseen rakennusmestarien kokoukseen ja toimi Tampereen kokouksen puheenjohtajana, kun Suomen Rakennusmestariliito perustettiin vuonna 1905. Liittoa hän johti vuodet 1905–1923 ja oli edelleen perustamassa Rakennusmestarien eläkerahastoa ja Rakennusmestarien Talo Oy:tä.
Kaiken tämän päälle liiton ensimmäinen puheenjohtaja ennätti olemaan perustamassa Tapaturmavakuutusyhtiö Oy Louhea. Louhen hallituksen puheenjohtajana rakennusmestari teki useita rakennusteollisuuden ja rakennusalan järjestöjen kehittämiseen liittyviä aloitteita.
Merkittäviä rakennuksia, jotka RKL:n ensimmäinen puheenjohtaja rakensi: Kansallisteatteri, ortodoksinen pappila Liisankadulle, Diakonissakodin lasten sairaala, Osuusliike Elannon leipomo Hämeentielle, Henkivakuutusyhtiö Salaman talon. Kotkassa on hänen rakentamiaan kohteita muun muassa tärpättitehdas ja Helsingissä Suomen Sähkötehtaan teollisuusrakennukset.
Nestori Eskola oli mukana myös yhtiössä yhdessä Suomen valtion kanssa. Yhtiö rakensi myöhemmin muun muassa 7-kerroksisen kivitalon nimeltään Heimola. Rakennuksessa kokoontui Suomen ensimmäinen eduskunta.
Wuoriolassa RKL:n virkistysalueen yksi mökki on nimetty Nestor Eskolan mukaan.
Tekstin lähde Vaikuttajamestarit, julkaistu 2005
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkintovastaavat ja opinto-ohjaajat. Osallistujia puhutti etenkin rakennusmestarin YAMK-tutkinto. Koulutuspuolella rakennusmestarin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rooli on puhuttanut viime aikoina. Aiheesta...
Rakennussuunnitteluinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä saakka, kun hänestä tuli 21-vuotiaana Petäjäskosken nuorisoseuran johtokunnan puheenjohtaja. Hallituspaikkoja eri yhdistyksissä eri kertynyt yli kymmenen. Kaupunginkin luottamustoimet ovat tulleet...
RKL on määritellyt toiminnalleen eettiset pelisäännöt. Sääntöjen vakiintunut englanninkielinen termi on Code of Conduct. Säännöstö määrittelee sen, kuinka varmistetaan turvallinen, yhdenvertainen ja kunnioittava toimintaympäristö kaikille. Ohjeistus koskee kaikkea toimintaa...
TALK 2026 kokosi 26.–27.3. Tampereelle rakennusalan ammattikorkeakoulujen tutkin...
Rakennussuunnitteluinsinööri Antti Mäkelä, 60, on ollut yhdistysaktiivi siitä sa...
Jukka Lintunen on tarttunut aina rohkeasti haasteisiin. RKL:n puheenjohtaja on o...