Rakennustaito
9.3.2026
Pientalon tilaamista suunnittelevia kotitalouksia kiinnostavat kustannusten ohella yhä useammin myös rakennuksen energiatehokkuus ja vastuullisuus, sen tuleva verorasitus sekä talon taloudellisen ja sosiaalisen arvon säilyminen tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi yhteiskunta asettaa yhä tiukempia vaatimuksia uusille rakennuksille.
Suunnittelijoiden ja rakentajien on seurattava aikaansa ja uudistettava toimintatapojaan, jotta asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin pystytään vastaamaan.
Petri Linkoala tarkasteli Turun ammattikorkeakoulun Master Schooliin laatimassaan YAMK-opinnäytetyössä arvojen merkitystä pientalorakentamisessa. Linkoala on rakennusalan insinööri YAMK ja rakennusmestari AMK ja työskentelee teknisen suunnittelun opettajana Raision seudun koulutuskuntayhtymään (Raseko) kuuluvassa Rasekon ammattiopistossa. Aikaisemmin hän toimi myös työpäällikkönä. Opiskelijat rakentavat ammattiopistossa vuosittain useamman pientalon.

Ammattiopiston suunnittelemia ja rakentamia pientaloja markkinoidaan Raseko Talot -tuotenimellä. Linkoala on osallistunut brändin luomiseen pilottihankkeessa. Raseko Talojen brändäyksessä ja rakennustoiminnan kehitystyössä lähdettiin luomaan Rasekon arvoihin ja tavoitteisiin sopivaa arvo-ohjauksen mallia. Linkoalan opinnäytetyö Raseko Talot: tuotebrändin kehitystyö käsittelee tämän hankkeen kautta omakotitalojen tuotteistamista.
Raseko Talojen rakennuttamisessa painotetaan ekologisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita. Samalla otetaan huomioon myös rakennusten yksilöllisyys.
Linkoalan mukaan brändin luomisessa tavoitteeksi kannattaa ottaa se, että tuotemerkki toimii kuluttajan silmissä laatutakuuna.
Hyvä laatu tulkitaan nyt paljon laajemmin kuin ennen. Linkoala korostaa, että myös rakennuksen elinkaareen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Yhä useampi kuluttaja haluaa tietää, miten omalle isolle taloinvestoinnille käy muutaman vuosikymmenen kuluttua: miten rakennus on kestänyt ajan hammasta, miten se täyttää tulevaisuuden vaatimukset ja tarpeet sekä mitä se viestii asukkaistaan.
Rakennuttamisen arvo-ohjaus tarkoittaa lähestymistapaa, jossa suunnittelua ja päätöksentekoa ohjataan arvoinformaation mukaisesti. Informaatiota tulee markkinoilta, viranomaisilta ja asiantuntijoilta yleisesti ja asiakkailta yksilöllisesti.
Arvo-ohjauksessa huomioidaan rakentamisen ympäristövaikutukset ja resurssitehokkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennuksen materiaalivalintoihin, energiatehokkuuteen, muuntojoustavuuteen, hiilijalanjäljen optimointiin, resurssien kestävään käyttöön, ekosysteemin huomioimiseen ja elinkaariajatteluun.
Pientalon suunnittelun pitäisi olla siis kaukonäköisempää.
”Rakennettavalle talolle tavoitellaan entistä pidempää elinkaarta. Suunnittelussa pitää pohtia esimerkiksi sitä, ovatko materiaalit hyväksyttäviä myös 25 vuoden kuluttua. Kelpaisiko talo seuraavalle sukupolvelle”, Linkoala toteaa.
Rakennuttajilla ja rakentajilla on Linkoalan mielestä pohdinnan paikka:
”Jätänkö tulevaisuuteen haasteita vai tarjoanko mahdollisuuksia.”
”Kuluttaja miettii, kenen valmistaman talon uskallan ostaa. Onko tämä talo 50 vuoden päästä yhä sopiva käyttötarkoitukseensa.”
Kestävän kehityksen mukaiset linjaukset sopivat hyvin oppilaitokselle.
”Haluamme tarjota hyvän oppimisympäristön. On tärkeää, että opiskelijat tutustuvat uusimpiin käytäntöihin, välineisiin ja materiaaleihin, jotta tulevaisuuden työmaille saadaan päteviä tekijöitä”, Linkoala sanoo.
Linkoala toivoo, että ainakin alan oppilaitokset tekisivät näissä asioissa yhteistyötä, kehittäisivät arvo-ohjausta ja näin osaltaan edistäisivät alan uudistumista.
Koko toimialan kannattaisi hakea ratkaisuja ajankohtaisiin muutoksiin.
”Rakennusalan toimijoiden olisi hyvä käydä enemmän keskustelua näistä asioista ja kehittää toimintamalleja. Pientalorakentajien pitää vastata markkinoiden muutokseen”, Linkoala korostaa.
Teksti Martti Ristimäki
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...