Asuntorakentamisen aloitusmäärät ovat viime vuosina romahtaneet poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Vuosina 2023 ja 2024 aloitusmäärät olivat reilusti alle 20 000 asuntoa. Tänä vuonna aloitetaan arviolta noin 20 000 asunnon rakentaminen.

Viimeksi vastaavilla asuntorakentamisen tasoilla on oltu 1990-luvun alkupuolen ankeina lamavuosina. Muun muassa mediassa­ onkin esitetty näkemyksiä, joiden mukaan asuntopula uhkaa Suomea ja suomalaisia.

Asuntopula käytännössä tarkoittaa sitä, että kysyntä ylittää voimakkaasti tarjonnan, mikä johtaa siihen, että asuntojen hinnat nousevat voimakkaasti. Käytännössä tarjonta on yhtä kuin asunnot ja asuntojen määrä. Kysyntä puolestaan on ihmiset ja tarkemmin katsottuna asuntokuntien määrä. Esimerkik­si Helsingissä asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2023 1,84 henkilöä.

Asuntotuotantoa ja oikeastaan sen tarvetta on viime vuosina määritelty VTT:n tekemän asuntotuotantotarveselvityksen pohjalta: Suomeen pitäisi vuosittain rakentaa 31 000–36 000 asuntoa. Selvitys perustuu paljolti väestönkasvuennusteisiin. Suomen väestönkasvun jatkuminen puolestaan nojaa siihen, että maahanmuutto pysyy vilkkaana.

Vuonna 2021 Suomessa aloitettiin peräti 46 000 asunnon rakentaminen. Tilasto­keskuksen lukujen perusteella vuosina 2016 – 2022 pelkästään Uudellamaalla aloitusmäärät ylittivät uusien asuntokuntien määrän noin 35 000 asunnolla. Tuon verran siis syntyi noina vuosina yhteensä niin sanottua ylijäämää asunnoista. Koko maassa samana ajanjaksona asuntoja rakennettiin yli 60 000 enemmän kuin mitä uusia asuntokuntia syntyi.

Nykyisellä vauhdilla tuon vuosina 2016 – 2022 syntyneen niin sanotun ylijäämän kiinnikurominen vie useamman vuoden.

Vasta sitten olisimme edes asunto­pulan portilla.

”Leijonien kulta ensi talven olympia­­kisois­sa on monin­kertaisesti toden­näköisempi kuin Suomea lähivuosina uhkaava asuntopula.”

Vuokra-asuminen on yleistynyt viimeisen 15 vuoden aikana vauhdilla. Kun opiskelijat siirrettiin vuonna 2019 yleisen asumistuen piiriin, erityisesti suurimmissa kaupungeissa yksiöiden kysyntä vuokramarkkinoilla lisääntyi voimakkaasti.

Nollakorkoaika voiteli asuntotuotantoa lisää, ja myös valtion tukemia vuokra-asuntoja tuotettiin tulikuumasta suhdanteesta huolimatta erittäin paljon. Tämän vuoden elokuussa nykyinen hallitus siirsi opiskelijat takaisin yleisen asumistuen piiristä opiskelijoiden oman asumislisän piiriin. Tämä hyvin todennäköisesti johtaa kimppa-asumisen suosion kasvuun ja näin ollen ainakin hidastaa asuntokuntien keskikoon pienenemistä.

Suomi on nyt ainoa Euroopan maa, jossa asuntojen hinnat edelleen laskevat. Uudis­kohteiden ja käytettyjen asuntojen hintaero on edelleen kasvanut. Markkinaehtoinen asuntotuotanto lähtee vahvemmin liikkeelle, jos uudiskohteiden hinnat laskevat tai käytettyjen asuntojen hinnat nousevat. Myytäviä ja vuokrattavia asuntoja on myös markkinapaikoilla, kuten esimerkiksi Etuovi.comissa ja Oikotiellä, tarjolla historiallisen paljon.

Leijonien kulta ensi talven olympiakisois­sa on moninkertaisesti todennäköisempi
kuin Suomea lähivuosina uhkaava asuntopula.

Tuomas Viljamaa