Rakennustaito
9.12.2022
Yhtenä Ukrainan sodan seurauksena osattiin ennakoida vaikeuksia energian saatavuuteen. Se mitä viime kuukausien aikana on nähty, on ylittänyt jo monen ymmärryksen: merenpohjan kaasuputkia räjäytellään, Saksa pitkin hampain viivästyttää ydinvoimasta luopumistaan, ja sähkönsäästövinkkejä jaetaan Suomen televisiossakin 1970-luvun öljykriisiajan malliin.
Sähkösopimukset eivät halvan sähkön maassa ole kiinnostaneet juuri ketään. Vain jakeluyhtiöiden hinnankorotukset ovat aika ajoin nousseet otsikoihin, kun joka talvimyrskyn jäljiltä valitetaan korvauksista tai niiden puutteesta. Nyt sähkö puhuttaa ja kiinnostaa kaikkia. Sähköpula oli ajatuksena vielä vähän aikaa sitten täysin vieras. Kiertävät, hallitut sähkökatkot saattavat olla pian arkeamme, ellei kulutusjoustoa saada riittävän toimivaksi.
Maailmanpolitiikka ja inflaatio näkyvät kaikkien energiamuotojen hinnoittelussa, ja taloyhtiöillä on paine nostaa vastikkeita. Kaiken lisäksi kiinteistöverotusta uhkaa ensi vuonna historiallisen suuri, 7 – 9 prosentin korotus. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli vetosi jo hallitukseen, että korotusta ei toteutettaisi, kun kansalaiset kipuilevat korkeiden hintojen ja korkojen kanssa.
Asuntokaupassa lämmitysmuoto on noussut entistä tärkeämmäksi tekijäksi asunnonostoa harkitsevilla. Mutta kiinteistöjen energiatehokkuudella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Tuontienergiariippuvuutta halutaan joka tapauksessa vähentää.
Suomella ei ole öljyä, mutta meillä on uusiutuvia energianlähteitä ja ydinvoimaa, varsinkin kun yli vuosikymmenellä viivästynyt Olkiluoto3 viimein saadaan täyteen kapasiteettiin. Omavaraisuus energiantuotannossa on merkittävä huoltovarmuustekijä. Suomi tarvitsee luotettavaa ja edullista energiaa – myös rakentamiseen. Rakennusmestarien liittohallitus lausui kantanaan, että Hanhikiven voimalaitoshankkeeseen tulee löytää uusi laitetoimittaja, jotta rakentaminen alueella voisi jatkua. Ylen kyselyssä yli puolet kansanedustajista kannatti lisäydinvoiman rakentamista.
Meillä on vielä elossa polvi, joka koki sota-ajan; paljon puhuttu resilienssi on yksi Suomen vahvuuksista. Omat talonsa rakentanut ja niukkuuden ajat muistava kansa suhtautuu käytännöllisesti rajoituksiin ja varautuu talveen.
Rakentamisen huippuluvuista tullaan nyt kovaa kyytiä alas. Hankkeita siirtyy. Monet uuden rakentajat siirtyvät korjaamaan vanhaa, mutta jarrutus tuntuu.
Maria-Elena Ehrnrooth
PS. Meillä on turvanamme koulutettu reservi, osaavat tekijät rajoilla, korkeaa teknologiaa ja toivottavasti pian puolustusliiton suoja.
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...