Rakennustaito
7.6.2022
Talousennusteiden laatijoilla ei totisesti ole ollut helppoa viime vuosina. Rakennusalan kasvua ovat hidastaneet sekä materiaali- että osaajapula. Logistiset pullonkaulat maailmankaupassa viivästyttävät toimituksia. Samaan aikaan energiakustannukset ovat kohonneet. Kun inflaatio on kiihtynyt lukemiin, joita ei ole vuosiin nähty, se tuntuu jo kuluttajien kukkarossa. Teräksen puute heijastuu voimakkaasti työmaiden arkeen. Vaikka rakentaminen on paikallista, on Suomi tässä osa globaaleja arvoketjuja.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan pahentaa materiaalipulaa. Sota voi vaikuttaa myös työmaan tunnelmaan, kuten s. 23 haastatteluista käy ilmi.
Jos pandemia jo kuritti maailmantaloutta, on nyt huolenaiheena Ukrainan sodan seuraukset etenkin Euroopan energiansaannille ja elintarvikehuollolle. Ukraina on maailman viidenneksi suurin vehnän viejä, ja akuutin sotilaallisen konfliktin jälkeen näemme mahdollisesti ruokakriisejä.
Kasvun hiipuminen Euroopassa ja taantuman pelko vaikuttavat investointihalukkuuteen Suomessa. Kuluttajat ovat varovaisia; Tilastokeskuksen luottamusindikaattori maaliskuussa putosi reilusti miinuksen puolelle. Samaan aikaan kun talousnäkymät ovat epävarmat, pitäisi siirtyä fossiilista energianlähteistä uusiutuviin ja toteuttaa siirtymä vähähiilisyyteen rakennusalalla, jonka hiilijalanjälki on tunnetusti huomattava.
Eurooppa ponnistelee irti venäläisestä öljystä ja kaasusta, mikä lisää fossiilivapaan energian kysyntää ja vauhdittaa systeemistä muutosta.
Ukrainan sota on tehnyt turvallisuudesta Suomessa ajankohtaisen ja jokapäiväisen puheenaiheen. Pikavauhtia muuttunut yleinen mielipide antaa nyt voimallisen tuen Suomen Nato-jäsenyydelle, ja jäsenyyshakemusta valmistellaan ripeällä tahdilla. Turvallisuus ei ole luonteeltaan ainoastaan sotilaallista, vaan se kytkeytyy voimakkaasti talouteen. Kansainväliset sijoittajat arvioivat maariskejä, ja siinä tarkastelussa Suomen sijainti arvaamattoman, aggressiivisen maan naapurina ei ole mairitteleva. Olojen vakaus ja jatkuvuus ovat aivan olennaisia tekijöitä Suomen taloudelliselle menestykselle.
Suomen julkisen velan paisuminen, korkojen nousu ja heikkenevä talouskasvu ovat yhdessä myrkkyä kansantaloudelle. Nyt tarvitaan toimia, jotta pula ammattitaitoisesta työvoimasta ei taittaisi talouskasvua tulevilta vuosilta.
Samalla kun selätämme rakentamisen haasteita kotimaassa, tarvitsee Ukraina apua. Suomalaiset ovat jälleenrakennuskansaa. Kun sota joskus päättyy ja on aika rakentaa Ukrainaa, suomalaiselle osaamiselle olisi käyttöä sielläkin.
Maria-Elena Ehrnrooth
PS. Kaavoitus- ja rakentamislaki meni murskapalautteen ja poliittisen lukkiutumisen tähden uusiksi. Nyt lakipaketti pilkotaan, ja uutta rakennuslakia viedään vauhdilla eduskuntaan. Prosessi on liian kiireinen, ja sidosryhmät ovatkin joukolla vaatineet lausuntoajan pidentämistä.
Rakennustaito 12/1926 Kuten tunnettua, on rautatiehallitus tehnyt Venäjän kanssa sopimuksen, että sodanaikana hävitetty Rajajoen rautatiesilta rakennetaan uudelleen. Rakennustyöt suorittaa Suomen rautatiehallitus, mutta kustannukset jaetaan kahtia. Rautatiehallitus tilasi sen jälkeen...
Suomalaisista noin 75 prosenttia haluaisi asua pientalomaisesti lähellä kaupunkien keskustoja ja hyvien yhteyksien päässä, eli käytännössä kasvukeskusten omakoti-, pari- tai rivitalossa. Silti suurin osa uudesta asuntotuotannosta on kerrostaloja. Tämä johtuu...
Viitisen vuotta sitten taloyhtiöt ryntäsivät energiaremontteihin kuin viimeiseen junaan. Huippu nähtiin vuonna 2022, kun porauskoneet pärisivät silminnähden monien taloyhtiöiden pihoilla. Päätökset tehtiin pikaisesti, mutta monissa tapauksissa se kannatti. Kaukolämmön hinnat...
Rakennustaito 12/1926 Kuten tunnettua, on rautatiehallitus tehnyt Venäjän kanssa...
Suomalaisista noin 75 prosenttia haluaisi asua pientalomaisesti lähellä kaupu...
Vuoden 2022 energiaremonttien investointiryöppy on vaihtunut vuonna 2026 harkitu...