Rakennustaito
7.6.2022
Valtaosa suomalaisista eli 1,7 miljoonaa asuntokuntaa asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen onkin yleisin asumismuoto Euroopan maissa. Omistusasuminen on ollut tällä vuosikymmenellä varsin edullista johtuen matalista koroista. Samaan aikaan kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat nousseet, mikä on osaltaan lisännyt vuokraasumisen suosiota erityisesti nuorempien kaupunkilaisten parissa.
Kaupungistuminen on tuonut mukanaan kerrostaloasumisen suosion kasvua, mutta samalla asuminen on osittain myös monipaikkaistunut. Jo ennen pandemiaa digitalisoituminen ja uudet tavat tehdä työtä olivat muokanneet työn tekemistä sekä irrottaneet työn paikkasidonnaisuudesta. Erityisesti asiantuntijatyössä yhä useampi tekee töitä monessa eri paikassa, eikä työ ja vapaa-aika ole enää niin selvästi erillään toisistaan kuin aikaisemmin. Samanaikaisesti ihmisten preferenssit ovat osittain erilaistuneet, eivätkä esimerkiksi ikäryhmien sisällä tarpeet ole enää kovinkaan homogeenisia.
Kun asuntomarkkinoita tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ovat ne eriytyneet, mikä voidaan selvimmin nähdä kerrostaloasuntojen hintavertailussa suurimpien kaupunkien ja muun maan välillä. Kaupunkien rooli on muutoinkin merkittävä, sillä 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa. Samaan aikaan kaupunkien rooli ilmaston muutoksen hillitsemisessä on erittäin tärkeä; kaupungeissa rakennetaan ja korjataan paljon.
Rakennusala on yksi tärkeimmistä toimijoista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on 32 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 30 prosenttia. Monessa kaupungissa kasvihuonekaasupäästöistä noin puolet aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Lisäksi rakentaminen kuluttaa 50 prosenttia maailman raaka-aineista ja tuottaa jätteestä noin 40 prosenttia.
Rakentamisen rooli on selkeä ja monilla rakennusliikkeillä onkin jo vähähiilisyyden tavoitteet. Askelmerkit ovat siis valmiina, ja paljon on jo tekojakin. Esimerkiksi uusiutuvien energioiden käyttö rakennusten lämmityksessä alkaa olla erittäin yleistä. Samoin aurinkopaneelit eivät enää ole pelkkä harvinaisuus.
Usein kuulee toistettavan lausahduksen sijainti, sijainti, sijainti, kun kysytään, mikä on tärkeää asuntorakentamisessa. Sen merkitys onkin varsin tärkeä kestävän kehityksen ja rakennuksen pitkän elinkaaren kannalta. Hyvällä sijainnilla oleva asunto on helposti saavutettavissa ja se on paikka, joka säilyttää arvonsa. Pelkkä sijainti ei kuitenkaan riitä.
SRV:n Kestävän asumisen kyselyssä lähes 70 prosenttia vastaajista piti tärkeimpänä sitä, että kodin rakentamisessa on käytetty kulutuksenkestäviä ja pitkäikäisiä materiaaleja. Kyselyyn vastasi yhtiön sidosryhmistä koostuva Suunnannäyttäjät-ryhmä. Vastaajien mielestä myös kodin energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö ovat tärkeitä asioita. Kodin pienet yksityiskohdat saivat arvostusta toimivasta jätteiden lajittelusta aina oman kodin lämpötilan säätömahdollisuuteen. Lisäksi hyvien julkisten kulkuyhteyksien koettiin lisäävän arjen sujuvuutta.
Nämä ovat loistavia rakennuspalikoita hyvään tulevaisuuteen.
Miimu Airaksinen on SRV:n kehitysjohtaja, joka on hurahtanut elinkaariviisauteen, uskoo fiksuihin kaupunkeihin ja tykkää teekkarihuumorista.
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...