Kaksi viikkoa sitten­ vietettiin Tam­pe­reella maamme ­rakennusmestarien päiviä. Ne alkoivat 17/III ­klo 9 a.p:llä Rakennusmestariliiton yhteyteen perustettujen liikeyritys­ten, ­Rkmliiton Eläkerahaston, sitten Rakentajain Kustannus-Oy:n ja Tapaturmavakuutus-Oy Louhen yhtiökokouksilla ja jatkuivat samana päivänä klo 12:sta alkaneella Liiton vuosikokouksella ja seuraavana päivänä klo 1.15 rkm-rien luentokursseilla, jotka päät­tyivät 19:nen päivän illalla klo 8.
Heti kokousten alussa huoma­si, että päiville on osoitettu
harvinaisen suurta huomiota
melkein kaikkialla rkmrien keskuudessa.­ Sillä osanottajain luku oli niin valtavan suuri, että
tuskin sellaista lienee aikaisem­missa kokouksissa oli ollut. Myöskin harrastus asiain käsittelyssä oli, sen lausui myöskin kokouksen taitava puheenjohtaja Tiitola, suuri ja ennen kaikkea osoitti, että miehille on liiton etu ennen muuta tärkeä. Tätä todisti myöskin se ­aulius, jolla Louhen yhtiökokous tahtoi tukea liittoa, myöntämällä, vastoin tavallisia tapoja, johtokunnan ehdottaman 10,000 mk:n asemasta 15,000 mk liiton toiminnan tukemiseksi.
***
Kokouksen yhteydessä syntyi liittoon uusi osasto, joka otti nimekseen ”S. Rkmliiton rakennuspiirustajat”. Osasto on tervetullut ja sellainen järjestö, jonka toiminnasta voidaan odottaa hyvää liitolle ja erikoisesti sen piirustajajäsenille.
***
Nyt kymmenvuotisen väliajan jälkeen Tampereella pidetyt rkmrien päivät voidaan lukea onnistuneimpien kokoustemme joukkoon, josta ansion voivat tamperelaiset ammattitoverit omistaa palkkioksi sen eteen uhraamista vaivoistaan.

Poimintoja artikkelista, jonka  kirjoittaja on nimimerkki
Mukana ­ollut.

Tampereen  asemakaava

Alkuvuonna 1921 Rakennustaito-lehti käsitteli  useaan otteeseen laajasti Tampereen kaavoittamisen ja rakentamisen ajankohtaisia asioita. Lehden numerossa 4 – 5 kaupunginarkkitehti Bertel  Strömmer esitteli kehittämis­suunnitelmia ja arvioi viime vuosikymmenten rakentamista.

Ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina vilkas teollisuustoiminta oli nopeasti lisännyt suurten tehdastonttien kysyntää. Tehdastontteja kaavoitettiin ennen kaikkea kaupungin ostamille Hatanpään kartanon maille. Pelloille oli helppo rakentaa. Hatanpään valtatie rakennettiin yhdistämään teollisuusalue keskustaan. Leveän katulinjan vetäminen oli muuttunut yksinkertaisemmaksi, kun sisällissodassa Kyttälän alueella oli tuhoutunut paljon rakennuksia.

Kaavoitettu kaupunkialue laajeni nopeasti myös itään etupäässä Tammelan pelloille. Myös siellä asunto­rakentaminen oli aika helppoa. Keskustassa muun ­muassa Ratinanniemi oli saanut uuden suunnitelman.
Pitkän uran kaupunginarkkitehtinä tehnyt  Bertel Strömmer suunnitteli muun muassa hotelli Tammerin­­ ­ ja Tampereen linja-autoaseman.