Painovoimainen ilmanvaihto puhuttaa. RKL:n järjestämissä koulutuksissa
luentosalit ovat täynnä, tilaisuudet varataan täyteen hetkessä. Lehdissä on tuon tuosta kirjoituksia, joissa aihe puhuttaa niin puolesta kuin vastaan.

Ympäristöministeriön asetus 1009/2017 uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta tuli voimaan tammikuussa 2018. Asetuksen asettamisesta alkaen on ammattilaisten suusta kuulunut kentältä erilaista napinaa.

Hyvällä sisäilmalla on päivittäiseen arkeemme iso vaikutus. Tutkimusten tulosten mukaan tiedetään, että työn tuottavuus kärsii, jos sisätilan lämpötila nousee yli 25 asteen – jokainen ylimenevä aste heikentää kahden prosenttiyksikön verran työtehoa. Samoin oppimistulosten on havaittu kärsivän huonosta ilmasta. No kuinka sitten järjestää toimiva ja energiatehokas painovoimainen ilmanvaihto?

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta perustuu pääasiassa ulko- ja sisätilan lämpötilaeroon sekä tuulen aiheuttamaan paine-eroon. Ammattilaisten mukaan tässä on haasteena se, että pelkkä painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei näytä takaavan riittävää ilman vaihtuvuutta.

Tämä toimii, kun rakennus koostuu selkeästi rajautuvista tiloista ja ilmavirtaa voidaan tarkastella palvelualueittain. Hyvään painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään parhaiten soveltuvat siis selkeät erilliset huonetilat tavanomaisille ja asuinrakennuksille ja loma-asunnoille.

Kun rakennus on laaja ja sisältää monimutkaisia tilasarjoja tai eri kerroksia yhdistäviä tilakokonaisuuksia, tällöin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei enää yleensä riitä.

Puhallinavusteinen ilmanvaihto

Toisaalta myös ilmavirtaa aiheuttavaa paine-eroa ei synny riittävästi, kun sisä- ja ulkotilan välillä ei ole lämpötilaeroa ja on tuuletonta. Tässä tilanteessa painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaa on siis kuitenkin avustettava tarkoitukseen soveltuvalla järjestelmällä. Sitä taas kutsutaan puhallinavusteiseksi painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi.

Asiantuntijat kysyvät aiheellisesti, että miksi kaiken kaikkiaan uudisrakentamisessa halutaan siirtyä käyttämään vanhaa teknologiaa. Varsinkin kun tiedetään, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa mahdollisuudet ulkoilman suodattamiseen ja äänenvaimennukseen ovat oleellisesti rajatummat kuin koneellisessa ilmanvaihdossa.

Haasteita riittää

Painovoimaista ilmanvaihtoa ei enää kannata vaihtaa vanhaan korjattavaan rakennukseen. Nimittäin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus on suunniteltava kokonaisuutena alusta alkaen. Samoin vaihtaminen taas koneellisesta painovoimaiseen ilmanvaihtoon kesken suunnitteluprosessin ei onnistu.

Poistoilmahormin tai -kanavan päähän ylhäältä suuntautuva tuuli ja sisälämpötilaa korkeampi ulkolämpötila saatavat aiheuttaa takaisinvirtausta poistoilmahormeissa. Takaisinvirtausta voi aiheutua myös liesituulettimen ja tulisijan käytöstä.

Miten asian näkee kokenut kouluttaja Mika Vuolle, joka on ollut kirjoittamassa yhtenä asiantuntijana myös ”Painovoimainen ilmanvaihto” -opasta ympäristöministeriölle.

”Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnitteleminen on haastavaa. Ympäristöministeriön asetukset ovat järjestelmäneutraalit eli vaatimustaso on sama kaikille järjestelmille; lopputulos ratkaisee. Painovoimainen ilmanvaihto on saanut helpotuksen tasauslaskennassa eli rakennukselle sallitaan suurempi lämmitystehontarve, mutta energia- ja olosuhdevaatimukset ovat samat. Kun painovoimaisessa ilmavaihdossa käytettävissä oleva paine-ero on huomattavan pieni, niin järjestelmän mitoittaminen on vaativaa. Se on jopa vaativampaa kuin koneellisen ilmanvaihdon suunnittelu”, Mika Vuolle listaa.

Teksti ja kuva Jari Kostiainen