Vantaan, Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnat ovat käynnistäneet Lehto Groupin kanssa pilottiprojektin, jossa hyödynnetään tietomallipohjaista rakennuslupakäsittelyä.

Tavoitteena on etenkin tehostaa ja yhdenmukaistaa rakennuslupakäsittelyä. Tällä hetkellä sähköistä asiointia kehitetään tietomallipohjaiseksi Lupapisteen kautta.

”Tietomallipohjainen rakennuslupakäsittely on loistava mahdollisuus päästä hyödyntämään digitalisaatiota heti rakennushankkeen alusta lähtien”, kertoo Lehto Groupin digijohtaja Tiina Talvitie.

Vantaalla sähköinen lupamenettelyn kehitystyö aloitettiin jo syksyllä 2014. Tavoitteena oli sähköinen asiointi ja tietomallien kautta osaksi asiakkaan prosessia. Sähköinen asiointipalvelu Lupapiste.fi saatiin koekäyttöön syksyllä 2015, kaksi kuukautta tämän jälkeen kaikki hakemukset tehtiin sähköisesti.

”Vasta kun käytössä on sähköinen lupamenettely, voidaan käyttöön liittää myös tietomallentaminen rakennuslupakäsittelyyn”, Vantaan rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki kertoo kaupungin etenemismallista.

Vantaalla sähköiseen rakennuslupakäsittelyyn on oltu erittäin tyytyväisiä. Säästöjäkin on syntynyt. Kehäradan myötä Vantaalla kaavoitus kasvoi 1 700 anomuksesta 5 000 lupahakemukseen – sama porukka on kyennyt suoriutumaan hakemuksista loistavasti.

Aikatehostamista ja kustannussäästöjä rakennusyhtiölle

Rakentamisen aloituksen viivästyminen kuukaudellakin tuottaa rakennusyhtiöille huomattavia lisäkuluja. Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ja avoimen viranomaiskeskusteluyhteyden avulla rakennusyhtiö voi tehostaa rakennusprojektien etenemistä ja ohjausta huomattavasti.

”Kun rakennusvalvonnan tarkastussäännöstöt otetaan käyttöön heti arkkitehtisuunnittelun alkuvaiheessa, voidaan varmistaa, että suunnitelmat vastaavat muun muassa rakennusoikeus-, paloturvallisuus-, esteettömyys- ja asuntosuunnittelusäädösten vaatimuksia. Tietomalleista voidaan vaivattomasti tehdä myös erilaisia määrä- ja laajuustarkasteluja”, kertoo Talvitie.

Nykyisin lupakäsittely on saattanut pahimmillaan viedä jopa neljä kuukautta, mutta uudella lupakäsittelymenettelyllä voidaan puhua vain muutaman päivän käsittelyajasta.

Kohti reaaliaikaista kaupunkimallikuvaa

Sähköisesti tietomallipohjaisesta lupaprosessista on hyötyä myös kunnille. Kun rakennusten tietomallit viedään kaupunkimalleihin, tulee kaupunkimallikuvasta sen johdosta asteittain reaaliaikainen.

Tästä on myös rakennusyhtiöille merkittävää hyötyä esimerkiksi hankekehitysvaiheessa, sillä kaupunkimalleista voidaan tarkastella lisäksi rakennuksen soveltuvuutta asemakaavaan ja ympäristöön.

Tietomallipohjainen toimintamalli tiivistää myös rakennusvalvonnan ja rakentajien välistä yhteistyötä ja mahdollistaa eri tahojen välisen avoimen vuorovaikutuksen. Samalla myös yhteistyö kuntien välisessä rakennusvalvonnassa helpottuu, kun lupakäsittelyn prosessi yhdenmukaistuu ja sitä kautta esimerkiksi tapauskohtaiset tulkinnanvaraisuudet vähenevät.

”Rutiineja on saatu vähennettyä. Lisäksi asiantuntijoille on jäänyt selvästi aiempaa enemmän aikaa paneutua ydinosaamiseen, ja he ovat kyenneet ratkomaan tehokkaammin esimerkiksi teknisiä haasteita. Olemme edelleen kehitysvaiheessa, muutosvastarintaa ei ole meillä ollut”, Pekka Virkamäki iloitsee.

Vantaan Pumppupuisto ensimmäinen pilottikohde

Uuden tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ensimmäinen pilottikohde sijaitsee Vantaan Pumppupuistossa, jossa kolmen kerrostalokohteen rakennustyöt alkavat syksyllä 2018.

”Odotan tietomallisesta lupakäsittelystä paljon. Työmaan näkökulmasta tästä on iso hyöty: virheet vähenevät ja pystymme tekemään esimerkiksi tarkemmat tilausmäärät. Uskon, että tätä kautta laatukin paranee”, kertaa Lehto Asuntojen työmaapäällikkö Thomas Åkermarck.

Teksti Mirka Huhtala ja Jari Kostiainen, kuvat Jari Kostiainen