100 vuotta sitten: Mallikeittiöitä

Rakennusosien normali­soiminen, eli normittaminen, kuten nimi lienee lausuttava, on viime aikoina alkanut kaikkialla käydä yhä yleisemmäksi. Tällaisen toiminnan pääpyrkimyksenä on kustannusten huojentaminen. Samalla sillä on tarkoituksena aikaansaada kestäviä ja tyylillisesti täysipainoisia rakenteita ja näissä pyrkimyksissä kehittää yleistä makua. Useissa sivistysmaissa on tästä menty­ jo niinkin pitkälle, että pienempiä rakennustyyppejä on normitettu helposti koottaviin osiin, jotka valmistetaan tehtaassa ja kootaan rakennuksiksi rakennuspaikoilla. Meidän maassamme on tällainen rakennusosien normittaminen vielä alkuasteellaan. Meillä sai tämä pyrkimys alkunsa Suomen Arkkitehtiliiton ja Suomen Rakennusmestariliiton yhteistyöllä aikaansaaduista normi-ikkunoista ja -ovista. Tarkoituksena on kuitenkin ollut, että tätä toimintaa kehitetään pitemmälle, ensiksi yleisimpiin keittiö­sisustuksiin j.n.e.

Naapurimaassamme Ruotsissa on standardisoiminen ulottunut jo keittiösisustuksiinkin. Rakennusaineiden standardisoimiskomitean alakomiteana työskentelee siellä erityinen keittiösisusten standardisoimiskomitea. Näiden elinten tuloksena oli viime keväänä Tukholmassa pidetyssä ”Bygge- och Bo” -nimisessä näyttelyssä näytteillä eräitä kaasulla ja puilla lämmitettäviä mallikeittiöitä, joista selostuksia on meikäläisissä päivä- ja aikakauslehdissä julkaistu, (sekä) näyttely, joka Helsingin Marttayhdistyksen toimesta oli äskettäin järjestetty Helsingin sähkötehtaalle ja johon m.m. helsinkiläiset rakennusmestarit olivat t.k. 4 pnä tutustumassa.

Tämän vihkon sivuilla julkaistuilla kuvilla on meillä tilaisuus tutustuttaa lukijoitamme puheenalaisissa näyttelyissä olleisiin kolmeen keittiöön ja niiden sisustuksiin. Kuva 2 esittää amerikkalaisen keittiön pohjapiirrosta, joka täydellisesti selvittää keittiökalustojen järjestelyn. Kuten samaa keittiötä selvittävä kaappikuva n:o 1 osoittaa, ovat siinä astioiden pitopaikat mahdollisimman edullisesti järjestetyt. Niinpä kaappien ovien sisäpuolella on pitimiä erinäisille esineille, mikä on suurelta osaltaan uutta meikäläisissä keit­tiöissä. Niin ikään erityisen siivouskaapin, liinavaatekaapin ja silityskaapin keittiöön asettaminen on meillä harvinaisuus.

Kuva 4 esittää pohjapiirustusta näyttelyssä olleesta normaalikeit­tiöstä, jonka ikkunanpuoleista kaappijärjestelyä selvittää kuva 3. Näiden kuvien osoittamassa keittiön sisustamisjärjestelyssä on uutuutena mainittava m.m. ikkunan puoleisessa nurkkauksessa oleva esiinvedettävä leipomispöytä. Palvelijaa varten on tässä seinällä erotettu erityinen osasto, jonka jatkona on tarjoiluhuone ja näiden välissä vaatesäiliö ja 2 kpl kaappia sekä yksi kaappi tarjoiluhuoneen sivustalla. Keittiön perällä on pöytä ja 2 tuolia ja sisäänkäytävään johtavien ovien välissä erityiset siivouskomerot, joissa säilytetään siivous­välineet. Tässäkin keittiössä on kaappien ovien sisäpuolella pitimet erinäisille keittiöesineille, joten kaappitila on tullut mahdollisimman edullisesti käytetyksi.

Kuvat 5 ja 6 esittävät pikku­kodin mallikeittiötä. Tällaisen keittiön tarkoituksena on olla keittiönä, oleskeluhuoneena ja palvelijan makuuhuoneena. Keittiöön johtavan oven vasemmalla puolella on ensiksi siivouskaappi, sitten kulmassa porsliinikaappi ja pitkällä, vasemmanpuoleisella seinällä sohva, pöytä ja 3 tuolia. Sohvan kansi on nostettava ja sen alla säilytetään palvelijan makuuvaatteet. Oven oikealla puolella on halkolaatikko ja sen yläpuolella siivouskaappi. Halkolaatikon ovessa on kahdet saranat. Laatikon ovi avautuu halkojen sisäänpanoa ja ulosottoa varten samaan tapaan kuin meillä yleisesti käytettyjen halkolaatikkojen ovet, mutta toinen saranapari tekee sen eroituksen, että ovi avataan kokonaisuudessaan, siis permantoa myöten sivulle silloin kun halkolaatikkoa ryhdytään puhdistamaan, mikä on eräänlainen parannus. Kuten pohjapiirustuksesta selviää, on hellan yhteydessä pyöreä vesisäiliö, jossa vesi­ kuumennetaan siten, että hellan polttokaasut johdetaan säiliön läpi savuhormiin. Astiain pesupöytä, työpöytä ja tavarakaappi selviävät kuvasta 5, josta näkyy tällaisiin keittiösisustuksiin kuuluva, reunoilla varustettu leipomispöytä työpöydälle asetettuna. Leipomisen jälkeen pannaan lauta työpöydän kannen alle varattuun paikkaan, mikä osoittaa käytännöllistä järjestelyä. Näissä kaapeissa, joiden pohja on irti permannosta, joten lattia voidaan helposti puhdistaa, on myöskin ovien sisäpuolella pitimet likavesiämpäriä ja muita talousesineitä varten.

Rakennustaito-lehti esitteli Tukholmassa keväällä ja Helsingissä syksyllä 1924 järjestetyissä näyttelyissä esiteltyjä mallikeittiöitä ja keittiö­sisustuksia.