Oulun yliopistollisen sairaalan rakennusurakka on Pohjois-Suomessa historiallisen suuri. Ensimmäinen vaihe nousee jo hyvässä tahdissa. Uudet rakennukset ovat selvästi korkeammat kuin vanhat.

Havainnekuva Oulun yliopistollisen sairaalan alueesta rakennushankkeiden valmistuttua. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tiloja ympärivuorokautiselle toiminnalle. A-rakennukseen tulee muun muassa lasten ja naisten poliklinikka, vastasyntyneiden ja lasten teho-osasto sekä leikkaussaleja. B-rakennukseen tulee muun muassa päivystys, vuodeosastoja, sydänkeskus sekä aikuisten leikkaus- ja teho-osastot.

Yhteensovittamista riittää Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) alueella, jolla samaan aikaan hoidetaan potilaita, puretaan rakennuksia ja rakennetaan uutta.

Oulun Kontinkankaan koko kuva muuttuu noin 1,6 miljardia euroa maksavan hankkeen myötä. Vanhan OYS:n matalat rakennukset levittäytyvät laajalle, kun taas uudet ovat neliöiltään entistä pienemmät ja vievät tilaa pystysuunnassa. Pääosin 12-kerroksisia rakennuksia nousee vanhan sairaalan pohjoispäätyyn. Entistä puretaan uuden tieltä vaiheittain.
Ensimmäisten joukossa saivat väistyä sairaanhoitopiirin hallintorakennus ja pysäköintitalo, jonka tilalle on valmistunut jo uusi.

Tilaajan eli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin infrapalvelujohtaja Ollipekka Huotari sanoo, ­että alueen eteläosasta vapautuu tulevaisuudessa tilaa muullekin rakentamiselle. ”Se voisi ensisijaisesti olla OYS:n toimintaa tukevaa käyttöä.”

Pekka Jokela (vas.) ja Eero Stenfors NCC:stä sekä­ Tapani Heikkilä ja Markus Pöllä Skanskasta tekevät yhteistyötä allianssihankkeissa.

Kaksi allianssia

Sairaalahankkeen tekee haastavaksi sen kokonaisuus.

”Koko ketju toiminnallisesta suunnittelusta tekniseen suunnitteluun, hankintaan ja rakentamiseen pitää pystyä hallitsemaan tiukassa aikataulussa”, kuvailee B-allianssin projektipäällikkö Markus Pöllä Skanskasta.
Sairaalan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvia rakennuksia A ja B pystyttää kaksi eri allianssia. Päätoteuttajana A-allianssissa on NCC ja B-allianssissa Skanska. Rakentamisen toinen vaihe alkaa tämän vuoden lopulla.
Sekä A- että B-allianssissa on mukana tilaaja eli sairaanhoitopiiri sekä kahdeksan yritystä. Lisäksi töihin osallistuu kymmeniä aliurakoitsijoita. Työmailla käy päivittäin töissä 500 – 600 henkilöä.

OYS 2030

  • Uudisrakentamisen osuus 920 miljoonaa euroa.­ Vanhan sairaalan purkutyöt ja kunnossapito ­mukaan lukien budjetti on 1,61 miljardia euroa.
  • Uusia rakennuksia valmistuu noin 200 000 brutto­neliömetriä.
  • A- ja B-rakennusten luovutukset vaiheittain 2022 – 2023. Lisäksi valmistuu sädehoito­yksikkö keväällä 2022.
  • Toisen vaiheen rakentaminen alkaa vuoden 2021 lopulla. Toiseen vaiheeseen rakennetaan avohoidon ja syöpähoidon tiloja, leikkaussaleja, vuodeosastoja, laboratorio- ja tutkimustiloja.
  • Vanha OYS puretaan kokonaan pois vuosina 2028 – 2029.

Paljon liikkuvia osia

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tiloja ympäri­vuorokautiselle toiminnalle, kuten päivystykselle, synnytyksille, lasten ja aikuisten teho-osastoille, leikkaussaleille ja vuodeosastoille.

”Tämä ei juuri eroa normaalista rakentamisesta.­ Kaikki vain tehdään isommassa mittakaavassa ja ­liikkuvia osia on paljon”, kuvailee vastaava mestari Tapani Heikkilä Skanskasta.

Yksi liikkuva osa on logistiikka, sillä tavaraa mahtuu työmaalle vain parin päivän tarpeisiin. Yksisuuntainen logistiikkaväylä alkaa A-rakennuksen kulmalta ja vie ulos B-rakennuksen kulmalta. Tavaratoimitusten aika on työvuoron ulkopuolella iltaisin ja aamuisin: täydet jäteastiat kuljetetaan ulos ja uudet tarvikkeet hisseillä sekä nostureilla sisään.
Sairaalatyömaiden puhtausluokka on P1. Sekä A- että B-rakennusten työmaat ovat hyvin siistejä: pölyt saadaan hallintaan osastoinneilla ja alipaineistuksilla.

Vastaava mestari Eero Stenfors NCC:stä kertoo, että kaikki toimihenkilöt ja työntekijät osallistuivat P1-koulutukseen. Pölynmittaukset ja työturvallisuusmittaukset tehdään säännöllisesti.

NCC:n Eero Stenfors toteaa, että­ suuri rakennushanke on onneksi kiinnostanut myös työnhakijoita.

Kaksi tuotantomallia

B-rakennuksen työt alkoivat noin puoli vuotta myöhemmin kuin A-rakennuksen. NCC johtaa A-allianssissa töitä­ paikka-aikamallilla. B-allianssissa on käytössä tahti­tuotanto.

Skanskan Tapani Heikkilä pitää tahtituotantoa hyvänä työkaluna. Se vaatii paljon taustatyötä, koska siinä määritellään työpäivän tarkkuudella kukin työvaihe, tavaramenekki ja tarvittavat työntekijät. Toisaalta valmista tulee kerralla, jolloin vältetään ajanhukka, jota tulee mestalle palaamisesta ja työn uudelleen aloittamisesta.

”Tahtimalli ei tarkoita, että asiat tehtäisiin nopeam­min, vaan työ suunnitellaan hyvin ja tehdään juuri oikeassa järjestyksessä niin, että jokaisella on oma aikansa tehdä työnsä”, Heikkilä painottaa.

Sairaalan toiminnalliseen ja tekniseen suunnitteluun osallistuu myös sairaalan omaa henkilökuntaa.

Suunnitteluratkaisuja tehdään vielä rakentamisen ­aikana. Muunto- ja käyttöjoustavuus on otettava huomioon, koskahoito- ja lääketiede sekä terveysteknologia kehittyvät koko ajan.

OYS 2030 -hankkeen ohjelmajohtaja Kari-Pekka­ Tampio kertoo, että kaksi erilaista tuotantomallia, paikka-aikamalli ja tahtituotanto, heijastuvat myös ­tähän suunnittelutyöhön. Hankkeet, joissa muutoksia tulee paljon matkan varrella, eivät sovi parhaiten tahti­tuotantoon.

A-allianssi tekee töitä paikka-aikamallin mukaan. Mallin etuna on muun muassa se, että siinä on joustoa, jos eteen tulee muutoksia. B-allianssin käyttämässä tahtituotannossa kaikki määritellään työpäivän tarkkuudella ja valmista tulee kerralla.

”Tahtituotannossa on tärkeää yhdessä sopia tuotantomallista. Yhtä tärkeää on varmistaa, että kaikki­ hankkeen osapuolet ymmärtävät, mitä tahtituotanto­ käytännössä tarkoittaa ja mihin sitoudutaan”, Tampio­ korostaa.
A-allianssin projektipäällikkö Pekka Jokela NCC:stä pitää paikka-aikamallin etuna sitä, että se ei ole kovin häiriöherkkä.
”Jos yhdessä huoneessa ei jonkin suunnitelmamuutoksen takia olekaan mestaa, niin sitä voi löytyä viereiseltä alueelta tai jopa toisesta kerroksesta”, Jokela sanoo.

B-allianssi tarkistaa aikatauluaan tänä syksynä. A-rakennuksen kuuden alimman kerroksen luovutus on syyskuussa 2022 eli kolme kuukautta aikaisemmin verrattuna alkuperäiseen aikatauluun.

Stenforsin mukaan perustus- ja runkovaihe etenivät­ hyvin. Toiseen ja kuudenteen kerrokseen ­tehdyillä väliaikaisilla vesikatoilla autettiin alempien­ kerrosten kuivumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin alemmissa kerroksissa päästiin etenemään sisätöissä samaan aikaan, kun yläkerrokset vielä olivat raa’alla betonipinnalla.

Pekka Jokela lisää, että aikataulun loppupuolelle­ on hyvä saada pelivaraa esimerkiksi talotekniikka-asennuksiin. Toimitukseen kuuluvat myös kiinteiden sairaalalaitteiden asennukset. Kalliita laitteita ei voi asentaa keskeneräiseen työmaahan.

Eero Stenfors (vas.) ja Pekka Jokela tarkastelevat talotekniikka-asennuksille varattua tilaa. A- ja B-rakennukseen tulee ilmanvaihto­kanavia yhteensä yli 80 kilometriä. Ilmanvaihto on suunniteltu eri ­tilojen käyttötarkoituksen mukaan.

Hyvät kokemukset

Tapani Heikkilä on ollut allianssityömaalla ennenkin. Eero Stenforsille, Pekka Jokelalle ja Markus Pöllälle­ kyseessä on ensimmäinen kerta allianssihankkeessa.­ Avaintulosmittareita ovat muun muassa aikataulu, laatu ja työturvallisuus.
”Tämä on yhteistoiminnallinen hanke. Teemme allianssien kesken yhteistyötä, koska käytännössä teemme yhtä ja samaa rakennusta. Töitä yhteensovitetaan viikoittain eri tasoilla”, Pöllä sanoo.
Vierekkäiset A- ja B-rakennukset ovat saumattomasti yhteydessä toisiinsa. Rakennusten talotekniikka on osin yhteistä. NCC:n toteuttaman A-rakennuksen katolle Skanska allianssikumppaneineen rakentaa helikopterikentän.
Stenforsin ja Jokelan mielestä allianssissa toimiminen on helpompaa kuin normaaleissa urakoissa, sillä­ kaikki ovat samassa veneessä ja tavoite on yhteinen.
”Olen myönteisesti yllättynyt yhteishengestä al­lianssissa. Avaintulosmittareissa on sekä sakko että­ bonus. Kun työmaa on vaikkapa edellä aikataulusta,­ hyötyä saavat sekä tilaaja että urakoitsija”, Jokela­ ­sanoo.

Lisää hankkeesta OYS:n verkkosivulla oys2030.fi

Teksti Pirkko Koivu Kuvat Senni Luttinen/Skanska ja OYS