Rakennustaito
RT 02/2018 | 16.5.2018 | Päivitetty 21.5.2018
Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan vakuutuslaitokset korvaavat vuosittain arviolta runsaat 100 000 työtapaturmaa palkansaajille. Tästä kokonaismäärästä rakennusalalle kirjataan vuosittain noin 54 000–60 000 tapaturmaa, vuodesta riippuen.
Kuluva vuosi on lähtenyt liikkeelle mustissa tunnelmissa, kun jo huhtikuun alkuun on kirjattu kolme kuolemantapausta rakennustyömailla. Vuosina 2016-2017 työmailla kuoli neljä ihmistä.
YIT:n Tripla Helsingissä on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Kokonaishanke on rahalliselta arvoltaan noin 1,4 miljardia euroa. Työmaalla työskentelee kuukausittain arviolta 1 500 henkeä päivittäin, maaliskuun keskiarvo oli 1 100 työntekijää päivässä. Tästä kokonaismäärästä YIT:n omaa väkeä on 300–400 henkeä, urakoitsijoiden ammattilaisia loput.
Työvoimaa Triplaan tulee muualtakin kuin Suomesta, muiden maiden kansalaisuuksia on arviolta 60.
Työmaa on lähtökohtaisesti vaarallinen paikka työskennellä. Tapoja ja työkulttuureja on monenlaisia. Osaamistaso turvallisuudessakin vaihtelee niin yksilön kuin urakoitsijan osalta.
YIT:ssä ja Triplassa työturvallisuus otetaan vakavasti. Triplan työsuojelupäällikkö Erno Martinin työturvatiimissä on peräti 19 henkeä valvomassa työmaan työturvallisuutta. Kolme henkeä ainoastaan kävelee koko ajan työmaalla ja seuraa tapahtumia, keskustelee sekä tiedustelee huhuja ja läheltä piti -tilanteita. Yksi ihminen tekee koko ajan perehdyttämistä. Jos panostus tuntuukin isolta, on tämä tiimi saanut aikaiseksi myös tulosta.
”Kaikki vaaratilanteet tutkitaan. Ihminen on sellainen, että se pyrkii tekemään asioita laiskasti. Olemme kolme vuotta ajaneet isoa kulttuurimuutosta. Siihen kuuluu vahvasti myös se, että toimintajärjestelmästämme otetaan kaikki hyöty irti. Kun suunnitelmat kohteessa ovat hyvät, ne vähentävät aina riskejä. Samalla työ helpottuu ja tehostuu”, Erno Martin tietää.
Erno on ennättänyt näkemään YIT-aikanaan monenlaista työmaata; niin infrarakentaminen kuin toimitilat ja asuntorakentaminen ovat tuttuja. Siirto Triplaan tuli kolmen vuoden turvallisuusasiantuntijan pestistä HR-yksiköstä.
Vaaratilainteisiin ja havaintoihin halutaan reagoida positiivisella otteella. Työturvallisuustiimi pyrkii saamaan kaikki vaaratilanteet tietoonsa. Vain siten kyetään ennakoimaan tuleviin haasteisiin. Martinin tiimi haluaa kehittää turvallisuutta päivittäin, ja kaikkiin mahdollisiin uhkahavaintoihin pyritään reagoimaan mahdollisimman pikaisesti.
”Puuttumisessakin on eroja. Seuraako siitä sanktio vai saadaanko muutosta hyvällä kommunikoinnilla. Kolmen vuoden aikana olen havainnut, että hyvillä keskusteluilla asianomaisten kanssa saadaan aikaiseksi paras tulos.”
Suomalaisten tapa suhtautua palautteeseen on edelleen melko vanhakantainen. Rahasakot ja erilaiset sanktiot toimivat Martinin mukaan huonosti. Syykin on yksinkertainen: taustalla on aina monta tekijää, jotka ovat vaikuttaneet vaaratilanteen syntymiseen.
”Kiinnostaako urakoitsijaa tehdä jatkossa töitä YIT:lle on myös aina taustalla. Jokainen urakoitsija haluaa tehdä tulosta. Kysymyksen voi asettaa myös toisin päin: tehdäänkö tulosta rahan takia vai ihmisten turvallisuuden vuoksi.”
Hyvällä turvallisuussuunnittelulla on suuri vaikutus työn turvalliseen toteuttamiseen.
”Koulutuksella varmistetaan osaaminen, jolla kyetään tekemään hyvä työ- ja turvallisuussuunnitelma. Kun asiat suunnitellaan ja käydään läpi kaikkien kyseistä työtä tekevien ja työtä johtavien henkilöiden kanssa, niin vaatimukset ja pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa.”
Mitä isompi rakennushanke, sitä enemmän työmaalla on erityispiirteitä. Triplassa erityisvaatimuksia on arviolta 20–40 kappaletta, ja siksi turvallisuusohjeet on tunnettava tarkasti. Vaatimustasoa turvallisuuden ylläpitämiseksi pitää kyetä vuorovaikuttamaan positiivisella tavalla päivittäin eri toimijoiden kanssa, mutta aika ajoin asioihin on puututtava tiukallakin tavalla.
Triplassa vuoropuhelu on aktiivista. Ryhtiliikekeskusteluja käydään kaksi kertaa vuodessa. Työmaalla johtajat istuvat työmaalla ja kommunikointi on luontevaa ja aktiivista.
Kolmen vuoden aikana on sattunut yli kuuden viikon poissaoloon johtanut tapaturma vain kerran, kuolemia tai työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia ei ainoatakaan. Erno Martin haluaa pitää tarkkaa tilastoa kaikesta, ihan kaikesta.
”Tilastot ovat siinä mielessä vaikeita, että vastaanottajat eivät aina ymmärrä tilastojen lukuja ja taustoja. Tilastoja katsomalla ei kehitytä. Jos kaikkia vaaratilanteita ei ilmoiteta ja saada tietoon, kehittyminen on haastavaa.”
Työturvallisuus on rakennusalalla ottanut kymmen vuoden aikana ison kehitysloikan. Keskustelu ja vuoropuhelu on saatu rakentavaksi kaikkien osapuolten kesken. Martin kiittelee myös vakuutusyhtiöiden aktiivista otetta ja osallistumista vaikeaan aiheeseen.
Alkoholin suhteen Triplassa on nollatoleranssi. Satunnaisia puhalluksia tehdään. Jos haluaa puhalluttaa itsensä pitkälle venyneen illan jälkeen, siihen annetaan mahdollisuus.
”Jos puhaltaa 0,3 tai alle, niin joutuu kahdeksi viikoksi pois työmaalta. Urakoitsija saa tuntuvan sanktion, työntekijä pääsee takaisin uusintaperehdytyksen kautta. Puhaltamalla 0,4-0,5 ei pääse enää takaisin työmaalle”, Erno valistaa.
Viesti on mennyt perille. Valistus on tuottanut tulosta. Pääsiäisen jälkeisenä tiistaina puhallutettiin kahdeksansataa työntekijää. Tulos: nolla!
Teksti ja kuvat Jari Kostiainen
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on saanut Rakennustietosäätiön kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki jaettiin Ehrnroothille keskiviikkona 20.8. Hän toimi pitkään RTS-konserniin kuluvan Rakennustieto Oy:n hallituksen jäsenenä. Nykyään...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle tuttuja. Taksin ratissakin hän on ehtinyt käydä, mutta rakennusala veti takaisin. Torniolainen rakennusinsinööri Antero Kinnunen on ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa yli kymmenen vuotta. Alkuun...
Ammattikorkeakoulut lisäävät rakennusalan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. Ne houkuttelevat Suomeen opiskelijoita eri maista samalla, kun suomalaiset opiskelijat saavat valmiuksia toimia monikulttuurisissa projekteissa ja työelämässä. Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät...
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on sa...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle...
Rakennusalan merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Kyse ei ole vain taloista j...