Pitkään Varkauden kaupungin useissa rakennusalan asiantuntijatehtävissä toiminut Pekka Kaatrasalo on mietteliäänä, kun vuodenvaihteessa muun muassa pientalojen rakentamismääräyksiin liittyvät saavutettavuussäännökset vapautuvat.

Kannattaa tarkkaan miettiä, onko valittu linja oikea. Kun hyviksi havaituista perusvaatimuksista ollaan luopumassa, saattaa tulevina vuosina eteen tulla pakollisia remontteja kenties sen takia, että taloon päästäisiin sisälle ja liikkuminen vaikkapa rollaattorin kanssa onnistuisi.

Kaiken kansan koteja

”Asunnot on mielestäni järkevää rakentaa mahdollisimman monenlaisten ihmisten tarpeita vastaaviksi. Kaikki suunnittelua ja teollisuutta myöten tietävät nykyiset, hyviksi havaitut saavutettavuusvaatimukset. Pelkään nykyisen hyvän systeemin pikku hiljaa rapautuvan”, Pekka Kaatrasalo pohtii.

Kun säännöksiä on aikanaan luotu, tavoitteena on aina ollut olemassa olevan tason parantaminen. Kertarysäyksellä niistä luopuminen ilman kokonaisuuden huolellista huomioimista saattaa johtaa ei-toivottuun lopputulokseen.

Pekka Kaatrasalo valmistui rakennusmestariksi vuonna 1978. Mies oli yrittäjänäkin reilun kymmenen vuotta ennen siirtymistään Varkauden kaupungin palvelukseen. Kaatrasalo täydensi opintojaan Hämeen AMK:ssa ja valmistui insinööriksi vuonna 2000. Monipuolinen työkokemus opiskelujen lisäksi on Kaatrasalon mukaan mainio selkänoja nykyisessä rakennustarkastajan toimessa.

Nuorilla asenne kunnossa

Isot kasvukeskukset tahtovat imeä rakennusalan valvontaa ja vastaavan mestarin töitä tekeviä ammattilaisia. Varkauden seudulla on pientä puutetta osaavasta työvoimasta. Lamavuosien aikana mestarit ja insinöörit ovat kenties hakeutuneet muihin hankkeisiin. Toisaalta Kaatrasalo on havainnut, että työmaalle tulevilla uusilla mestareilla ja insinööreillä on havaittavissa poikkeuksellisen hyvä henki ja oikea asennoituminen rakentamiseen. Laatuun suhtaudutaan tänä päivänä erittäin vakavasti.

”Neuvonantajana pitäisi pystyä toimimaan nimenomaan asiakasnäkökulman kautta. Aivan takavuosien neuvontatasoon ei ylletä, sillä väkeä rakennusvalvonnasta on vähennetty. Mutta sähköiset palvelut ovat osoittautuneet erinomaiseksi työkaluksi niin neuvonnassa kuin luvanhakuprosessissa”, Kaatrasalo kertoo tyytyväisenä ja lisää, että Varkaudessa rakennusluvan käsittely kestää keskimäärin vain 13 työpäivää.

Kaupunkikuvan vaaliminen ja siihen liittyvät tehtävät työllistävät myös rakennustarkastajaa. Tähän kokonaisuuteen liittyvät asiat ovat monesti monimutkaisia eivätkä ihan pelkällä kehotuksella hoidu kuntoon. Tietoa on onneksi tarjolla erittäin runsaasti. Mutta pelkästään lainsäädäntö ja määräykset ovat valvovan viranomaisen kohdalla eräänlaista kilpajuoksua, jotta pysyy mukana kehityksessä.

Laajempaa yhteistyötä

Rakennustarkastusyhdistyksen koulutuspäivät ovat tärkeitä rakennusvalvojalle ja yhdistyksen lainopillinen tiimi on tarvittaessa ohjeistamassa lisää. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n järjestämät ammatilliset kurssit ovat myös täyttä asiaa, mutta ne suuntautuvat enemmän rakentamistekniikkaan kuin valvontaan.

Kaatrasalo on jäsenenä RKL:ssä, ja hän on kollegojensa kanssa miettinyt yhteisen rakennusalan foorumin käynnistämistä. Pienellä paikkakunnalla eri sektoreihin jakautunut toiminta useissa yhteenliittymissä ei välttämättä jaksa pysyä voimissaan. Laaja-alainen yhteistyö kiinnostaisi varmasti nuoriakin enemmän, kun mukana olisi useamman ammattikunnan ja osaamisalueen ihmisiä.

Arkipäivän työkaluna rakennusvaiheessa olevasta rakennuksen huoltokirjasta saataisiin yhteistyön tiivistämisellä entistä hyödyllisempi dokumentti, kun rakennus on valmistunut.

Tämän tyylisestä verkottumisesta olisi taatusti hyötyä niin tiedon jakelukanavien lisääntymisenä kuin rakentamisen laadun parantumisena.

Pekka Kaatrasalo kyseleekin lopuksi, olisiko vaikkapa Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:llä halua kehittää moista foorumia?

 

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna