Rakennusala peräänkuuluttaa alan yritysrahoitusta ja asuntotuotantoa vahvistavia päätöksiä, koska tällä hetkellä ala ei voi hyödyntää esimerkiksi Finnveran rahoitusta ja takauksia. Käynnistämällä julkisia investointeja valtio voi elvyttää talouden kestokykyä ja nousua. Rakennusalan työllistävän vaikutuksen hyödyntäminen on erittäin tärkeää nyt, kun palvelusektori on lähes kokonaan pysähtynyt ja vientikysyntä hiipunut.

Maan hallitus on toiminut määrätietoisesti koronaepidemian hillitsemiseksi sekä yritysten toimintaedellytysten ja työllisyyden turvaamiseksi. Päätetyt tukitoimet on syytä panna toimeen tehokkaasti sekä arvioida kevään kehysriihessä niiden jatkoa ja kattavuutta. Kehysriihestä ja kevään aikana tarvitaan kuitenkin vielä uusia päätöksiä, joilla maan taloudellinen toiminta ja teollisuus pidetään käynnissä ja elvyttävät toimet saadaan alkuun.

Aiempien talouskriisien negatiiviset vaikutukset esimerkiksi asuntotuotantoon ja -markkinoihin ovat olleet pitkäkestoisia. Asuntomarkkinoiden tukeminen kriisin yli on sekä kotitalouksien että kansantalouden kannalta tärkeää. Vapaarahoitteisen tuotannon turvaaminen on ensisijaista, sillä se vastaa yli kahta kolmasosaa asuntorakentamisesta.

”Kriisin pitkittyessä on riski, että osa pankeista rajoittaa merkittävästi vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja taloyhtiöiden korjaushankkeiden rahoittamista tai asettavat ehtoja, joita rahoituksen hakijat eivät kykene täyttämään. Valtion tukitoimia tarvitaan, koska uusien asuntojen tarve ei ole kadonnut, ja korjaushankkeita on tarvetta käynnistää yhä enemmän eri puolilla Suomea”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.

Riittävän asuntotuotannon ja alan työllisyyden turvaamiseksi myös valtion tukemia vuokra-asuntoja on valmistauduttava suhdanteen heiketessä rakentamaan normaalitilannetta enemmän.

”Tuetun vuokra-asuntotuotannon ehtoja on syytä tarkistaa, jotta ne kannustavat useampia toimijoita rakennuttamaan asuntoja, ja aloittaa viipymättä tähän tilanteeseen parhaiten sopivien tuki- ja takausmallien valmistelu”, Randell ehdottaa.

Elvyttävät julkiset investoinnit liikkeelle

Valtion kannattaa nyt nopeasti käynnistää palvelu- ja infrarakentamishankkeita ja kannustaa myös kuntia sekä esimerkiksi kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä toteuttamaan tarpeelliset hankkeensa.

”Rakentamisen ensimmäisestä elvytyspaketista tulee päättää jo tänä keväänä, jotta päästään syksyllä rakentamaan. Syksyn budjettiriihessä on sitten syytä päättää mittavasta jälleenrakentamisohjelmasta, jolla Suomi nousee uuteen kasvuun”, Aleksi Randell viestii maan hallitukselle.

Ilmastotavoitteiden kannalta tärkeitä isoja ratahankkeita ja väyläverkoston palvelutasoa korjaavia ja parantavia projekteja on käynnistysvalmiina. ”Tämä mahdollistaa nopeat elvytystoimet. Kyse on myös siitä, missä kunnossa tie- ja rataverkosto ottaa vastaan kriisin jälkeisen kasvun ajan. Olemmeko silloin kilpailukykyisiä?”, Randell pohtii.

Työvoiman riittävyys keskeistä

Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala. Työmailla on koronaepidemian vuoksi tehty varautumistoimenpiteitä ja työjärjestelyjä, ja töitä on pystytty jatkamaan melko normaalisti. Jatko on silti haasteellinen etenkin pääkaupunkiseudulla, jos paljon ulkomaista työvoimaa poistuu maasta.

”Jotta yhteiskunnan pyörät ja rakennustyömaiden myllyt pyörisivät mahdollisimman normaalisti, koronavirustestausta on lisättävä nopeasti. Näin terveet ja virukselle vastustuskykyiset voivat käydä töissä. Testaaminen voisi tuoda ratkaisun myös maan rajat ylittävän työvoiman liikkumiseen”, Aleksi Randell sanoo.

Jatkuvuuden varmistamiseksi myös rakennusalan materiaalien on kuljettava ja palveluketjujen toimittava niin maan rajojen yli kuin maan sisällä.