EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuli voimaan viime keväänä.

Ympäristöministeriön­ (YM) tehtävänä on direktiivin toimeenpano Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäiseksi YM:n johdolla laaditaan kansallinen rakennuskannan perusparannussuunnitelma.

Direktiivin säätämisen loppusuoralla eniten julkisuutta Suomessa saivat kaavailut, että myös vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuutta on parannettava nopeaan tahtiin. Energiaremontoinnissa kovin paine kohdistuu kuitenkin vain julkisiin rakennuksiin. Vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuutta parannetaan silloin, kun näitä rakennuksia muutenkin remontoidaan. Vuodesta 2030 lähtien kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi liittyy EU:n laajempaan tavoitteeseen vähentää unionin jäsenmaiden yhteenlasketuista kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun päästömäärää verrataan vuoteen 1990. Pitkän aikavälin tavoitteena on päästötön rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä.

Direktiivin edellyttämät muutokset­ Suomen lainsäädäntöön on tehtävä toukokuuhun 2026 mennessä. ­Uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta sääteleviin asetuksiin on tulossa muutoksia. Lisäksi ainakin auto­maatio- ja latauspistelakiin sekä rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin joudutaan tekemään muutoksia. Todennäköisesti myös uutta rakentamislakia viilataan.

Teksti Martti Ristimäki ja kuva Adobe