Rakennustaito
RT 01/2016 | 19.2.2016 | Päivitetty 24.10.2016
Pölynhallinta-ja suojausteknologia on viime vuosina kehittynyt ja samalla vähentänyt rakennuspölylle altistumista. Selvästi paras tapa pitää epäpuhtaudet ja pöly poissa ilmasta, on poistaa se suoraan työkohteesta.
Tänään työmailla epäpuhtauksien kohdepoisto pitäisi olla arkea. Mutta edelleen näkee työmaita, joissa pölynhallintaan ei juuri panosteta.
Terveydelle haitallista pölyä syntyy erilaisista materiaaleista ja työvaiheista. Nykykäytäntönä on, että pölyn hallinnassa panostetaan siivoamiseen, vaikka siivoaminen itsessään nostaa pölyä ilmaan. Työturvallisuuden kannalta tämä ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
Erityisesti hengittyvistä hiukkasista koostuva ja kvartsia sisältävä laastipöly on vakavasti otettava terveysriski, jonka eliminointi on välttämätöntä. Työmailla laastipölyiltä suojaudutaan kuitenkin yllättävän harvoin. Työntekijät ovat kuitenkin melko haluttomia käyttämään laitteita, jotka monimutkaistavat ja hidastavat työntekoa.
Otaniemen Design Factoryssä syntyi vuonna 2013 Pekka Silenin opinnäytetyönä uuden ajan pölynhallinnan prototyyppi. Innovoinnin tuloksena syntyi laite, joka vähentää yli 99 prosenttia laastinsekoitustyössä syntyvästä pölystä.
Prototyypin testauksessa palaute laastintekijöiltä oli myönteistä. Laastintekijöiden työlle on tyypillistä se, että ajoittain syntyy suuria pölypilviä – ja työntekijä joutuu olemaan pölyn seassa.
Nuoret yrittäjät Espoosta ”spinnasivat” ja perustivat rohkeasti yrityksen Otaniemessä syntyneen opinnäytetyön päätteeksi. Onneksi Suomi on nykyisellään yrittäjäystävällinen maa ja kouluissa kannustetaan yrittäjyyteen. Nuoria poikia sytytti yrittäminen, riskinotto ja havaittu markkinarako!
Pilottivaiheen jälkeen syntyi yritys nimeltä Consair Oy, joka on kaupallistamassa uutta tuotetta nimeltään LaastiKamu. Markkinoita odotetaan avautuvan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Kansainväliset markkinat, erityisesti Saksan rakennus- ja saneerausyritykset, ovat kohteena jo tämän vuoden aikana. Yrityksessä työskentelevät Frank Russin ja Pekka Silenin lisäksi teollinen muotoilija Antti Väisänen. Tuotannossa käytetään kotimaisia alihankkijoita muun muassa komponenttien valmistukseen.
Jotta pölynhallinta saadaan oikeasti toimimaan, hyvin erityyppisissä olosuhteissa ja paikoissa, pölyä on pystyttävä hallitsemaan kaikissa vaiheissa.
”Oivalsimme LaastiKamu-laastityöpisteen tuotekehityksessä uuden lähestymiskulman; laitteessa on oltava ominaisuuksia motivoimaan työntekijät käyttämään työpistettä. Näitä ovat esimerkiksi tehokas työvalo ja roiskesuojaus”, tiivistää nuoren yhtiön myynnistä ja markkinoinnista vastaava Frank Russi.
Suomen rakentamismääräyskokoelman A Yleisessä osassa ohjataan rakentamisen valvontaa, teknisiä tarkastusmenetelmiä, määritellään rakennuksen suunnittelijoiden pätevyys ja tarvittavat suunnitelmat. D2-osassa ohjeistetaan rakennuksen sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa.
Lisäksi Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoitus on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita haittoja.
Pölynpoistolaitteisiin kuuluvat alipaineistajat, ilmanpuhdistimet, imurit sekä matala- ja korkeapaineiset kohdepoistolaiteet. Alipaineistettujen työtilojen ilmanpuhdistajia käytetään puhdistamaan ja poistamaan ilmaa osastoidusta tilasta.
Teksti ja kuva Leena Jokiranta
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on saanut Rakennustietosäätiön kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki jaettiin Ehrnroothille keskiviikkona 20.8. Hän toimi pitkään RTS-konserniin kuluvan Rakennustieto Oy:n hallituksen jäsenenä. Nykyään...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle tuttuja. Taksin ratissakin hän on ehtinyt käydä, mutta rakennusala veti takaisin. Torniolainen rakennusinsinööri Antero Kinnunen on ollut aktiivinen yhdistystoiminnassa yli kymmenen vuotta. Alkuun...
Ammattikorkeakoulut lisäävät rakennusalan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia. Ne houkuttelevat Suomeen opiskelijoita eri maista samalla, kun suomalaiset opiskelijat saavat valmiuksia toimia monikulttuurisissa projekteissa ja työelämässä. Ammattikorkeakoulut kansainvälistyvät...
RKL:n toimitusjohtajana vuosina 2020 – 2025 toiminut Maria-Elena Ehrnrooth on sa...
Suunnittelu, konsultointi, kuntoarviot ja valvonta ovat kaikki Antero Kinnuselle...
Rakennusalan merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Kyse ei ole vain taloista j...