Rakennustaito
25.2.2025
Toisin kuin valtiojohtokin vielä toissa syksynä uskoi, rakennusalan nopeaa palautumista suhdannemontusta ei tapahtunut. Asuntokaupan jarrutus jäädytti uudistuotannon, ja aloitukset ovat romahtaneet huipputasolta kolmannekseen, noin 18 000 asuntoon vuodessa. Yksi merkittävä tekijä on rakenteellinen: asuntotuotanto Suomessa on nojannut voimallisesti rahastojen sekä yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien kysyntään. Sen romahdettua vuokra-asuntomarkkinoilla on ylitarjontaa, ja uudisasuntoja on myymättä yhä tuhansia. Varasto sulaa hitaasti.
Avointen kiinteistörahastojen sulkeminen on osunut myös moneen piensijoittajaan, joka ei nyt saa rahojaan ulos. Kiinteistöihin sijoittaminen rahastojen kautta on koettu turvalliseksi, ja tuottokin on ollut vakaata verrattuna viime vuosien voimakkaasti heiluneisiin osake- ja korkomarkkinoihin. Käytännössä noin kolmannes avoimista kiinteistörahastoista on rajoittanut lunastuksia tai jopa keskeyttänyt ne kokonaan. Pitkäjänteistä sijoittajaa tilanne ei kuitenkaan hetkauta, ja lunastusten rajoittamiselle on hyvä peruste. Ylitarjonnasta kärsivässä markkinassa rahastoista vapautuva kiinteistömassa laskisi arvoja. Toistaiseksi kuluttajille kohdennettu vapaarahoitteinen tuotanto on alamaissa.
Julkisen vallan tukema tuotanto ei kasva. Asuntokauppajargonissa ”ostajan markkina” on yhä tosi, joskin kulunut ilmaisu. Myös vuokralaisille tarjonnan paljous tuo valinnan- ja neuvotteluvaraa.
Korot ovat ilahduttavasti laskussa. Taso ei vielä ole riittävän matala saamaan investointiaallon liikkeelle. Hartaasti odotettu nousu siirtyy. Toimitila- ja infrarakentaminen ei kykene ylläpitämään alan työllisyyttä korkealla asuntorakentamisen hiivuttua. Muutosneuvottelut ovatkin uusi normaali alan yrityksissä. Säästöihin ja sopeutustoimiin saa tottua vähän joka suunnalla. Tunnelma on huolestunut ja odottava, vaikka nyt juuri pitäisi investoida ja saada hankkeita liikkeelle.
Rahoittajilla on kriittinen rooli uusien hankkeiden vauhdittamisessa. Niillä on myös mahdollisuus estää tarpeettomat, tilapäisestä kassakriisistä johtuvat konkurssit. Kaikenlaisen rakentamisen kysynnän ylläpito on nyt elintärkeää. On saatava aikaan hyvän kierre, ja siihen tarvitaan luottamusta tulevaan.
Maria-Elena Ehrnrooth
PS. Tämä oli 18. ja viimeinen Rakennustaidon pääkirjoitukseni siirryttyäni uusiin haasteisiin. Lämmin kiitos kaikille lukijoille!
Parvekkeiden monenlaisista turvaongelmista on kertynyt lisää tietoa. Lisäohjeita on julkaistu, mutta alalla odotetaan isompaa korjausliikettä. Ratkaisevan avun voisi tuoda kaiken kattava tuoterekisteri, arvioi Otkesin asiantuntija. Parvekerakentaminen elää monenlaisten havaittujen...
Asuinrakennusten kuntotason kehityskäyrä näyttää väsähtäneeltä lehmänhännältä. Erotus korjaustarpeen ja toteutuneiden korjausten välillä kasvaa. Taloyhtiöt eivät siis korjaa rakennuksiaan niin paljon kuin tarvetta olisi. Tämä on kuitenkin vain osa monitahoisesta...
Arkkitehti Sebastian Lönnqvistin monipuoliseen uraan sisältyy sama ajatus kuin hänen omistamaansa yrityskokonaisuuteen: suunnittelun ja rakentamisen tiiviistä yhteistyöstä on paljon hyötyä etenkin peruskorjaushankkeissa. Historiallista puuhuvilaa korjataan ja uutta lisärakennusta...
Parvekkeiden monenlaisista turvaongelmista on kertynyt lisää tietoa. Lisäohjei...
Asuinrakennusten kuntotason kehityskäyrä näyttää väsähtäneeltä lehmänhännältä....
Rakentaminen yhdistetään usein uusiin hankkeisiin ja rakennuksiin. Todellisuudes...