Rakennustaito
25.2.2025
Toisin kuin valtiojohtokin vielä toissa syksynä uskoi, rakennusalan nopeaa palautumista suhdannemontusta ei tapahtunut. Asuntokaupan jarrutus jäädytti uudistuotannon, ja aloitukset ovat romahtaneet huipputasolta kolmannekseen, noin 18 000 asuntoon vuodessa. Yksi merkittävä tekijä on rakenteellinen: asuntotuotanto Suomessa on nojannut voimallisesti rahastojen sekä yksityisten ja institutionaalisten sijoittajien kysyntään. Sen romahdettua vuokra-asuntomarkkinoilla on ylitarjontaa, ja uudisasuntoja on myymättä yhä tuhansia. Varasto sulaa hitaasti.
Avointen kiinteistörahastojen sulkeminen on osunut myös moneen piensijoittajaan, joka ei nyt saa rahojaan ulos. Kiinteistöihin sijoittaminen rahastojen kautta on koettu turvalliseksi, ja tuottokin on ollut vakaata verrattuna viime vuosien voimakkaasti heiluneisiin osake- ja korkomarkkinoihin. Käytännössä noin kolmannes avoimista kiinteistörahastoista on rajoittanut lunastuksia tai jopa keskeyttänyt ne kokonaan. Pitkäjänteistä sijoittajaa tilanne ei kuitenkaan hetkauta, ja lunastusten rajoittamiselle on hyvä peruste. Ylitarjonnasta kärsivässä markkinassa rahastoista vapautuva kiinteistömassa laskisi arvoja. Toistaiseksi kuluttajille kohdennettu vapaarahoitteinen tuotanto on alamaissa.
Julkisen vallan tukema tuotanto ei kasva. Asuntokauppajargonissa ”ostajan markkina” on yhä tosi, joskin kulunut ilmaisu. Myös vuokralaisille tarjonnan paljous tuo valinnan- ja neuvotteluvaraa.
Korot ovat ilahduttavasti laskussa. Taso ei vielä ole riittävän matala saamaan investointiaallon liikkeelle. Hartaasti odotettu nousu siirtyy. Toimitila- ja infrarakentaminen ei kykene ylläpitämään alan työllisyyttä korkealla asuntorakentamisen hiivuttua. Muutosneuvottelut ovatkin uusi normaali alan yrityksissä. Säästöihin ja sopeutustoimiin saa tottua vähän joka suunnalla. Tunnelma on huolestunut ja odottava, vaikka nyt juuri pitäisi investoida ja saada hankkeita liikkeelle.
Rahoittajilla on kriittinen rooli uusien hankkeiden vauhdittamisessa. Niillä on myös mahdollisuus estää tarpeettomat, tilapäisestä kassakriisistä johtuvat konkurssit. Kaikenlaisen rakentamisen kysynnän ylläpito on nyt elintärkeää. On saatava aikaan hyvän kierre, ja siihen tarvitaan luottamusta tulevaan.
Maria-Elena Ehrnrooth
PS. Tämä oli 18. ja viimeinen Rakennustaidon pääkirjoitukseni siirryttyäni uusiin haasteisiin. Lämmin kiitos kaikille lukijoille!
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin Mustasaaren alueelle. 1600-luvun keskivaiheilla oli 256 tonttipaikkaa. Seuraavan vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla oli tonttien lukumäärä 385, joista vuonna 1785 vielä sangen monet olivat...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua. Julkisen talouden säästölinja ei silti himmennä valtiovallan diginhohtoisia tulevaisuudennäkymiä. Riittävätkö älyratkaisut kääntämään kehityssuunnan? Katujen ja teiden korjausvelka kasvaa....
Rakennusalalla puhutaan paljon turvallisuudesta. Kypäristä, kaiteista tai putoamissuojauksista. Silti liian usein vaietaan yhdestä ratkaisevasta tekijästä, uskalluksesta avata suu. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työilmapiiriä, jossa työntekijä voi kysyä, kyseenalaistaa ja...
Rakennustaito 5–6/1926 Vuonna 1606 perusti kuningas Kaarle IX Vaasan kaupungin M...
Suomella on yhä suurempia vaikeuksia jarruttaa väyläverkon korjausvelan kasvua....
Asiakkaiden toive- ja vaatimuslista pientalojen suunnittelijoille ja rakentajill...