Rakennustaito
9.12.2022
Yhtenä Ukrainan sodan seurauksena osattiin ennakoida vaikeuksia energian saatavuuteen. Se mitä viime kuukausien aikana on nähty, on ylittänyt jo monen ymmärryksen: merenpohjan kaasuputkia räjäytellään, Saksa pitkin hampain viivästyttää ydinvoimasta luopumistaan, ja sähkönsäästövinkkejä jaetaan Suomen televisiossakin 1970-luvun öljykriisiajan malliin.
Sähkösopimukset eivät halvan sähkön maassa ole kiinnostaneet juuri ketään. Vain jakeluyhtiöiden hinnankorotukset ovat aika ajoin nousseet otsikoihin, kun joka talvimyrskyn jäljiltä valitetaan korvauksista tai niiden puutteesta. Nyt sähkö puhuttaa ja kiinnostaa kaikkia. Sähköpula oli ajatuksena vielä vähän aikaa sitten täysin vieras. Kiertävät, hallitut sähkökatkot saattavat olla pian arkeamme, ellei kulutusjoustoa saada riittävän toimivaksi.
Maailmanpolitiikka ja inflaatio näkyvät kaikkien energiamuotojen hinnoittelussa, ja taloyhtiöillä on paine nostaa vastikkeita. Kaiken lisäksi kiinteistöverotusta uhkaa ensi vuonna historiallisen suuri, 7 – 9 prosentin korotus. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli vetosi jo hallitukseen, että korotusta ei toteutettaisi, kun kansalaiset kipuilevat korkeiden hintojen ja korkojen kanssa.
Asuntokaupassa lämmitysmuoto on noussut entistä tärkeämmäksi tekijäksi asunnonostoa harkitsevilla. Mutta kiinteistöjen energiatehokkuudella on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Tuontienergiariippuvuutta halutaan joka tapauksessa vähentää.
Suomella ei ole öljyä, mutta meillä on uusiutuvia energianlähteitä ja ydinvoimaa, varsinkin kun yli vuosikymmenellä viivästynyt Olkiluoto3 viimein saadaan täyteen kapasiteettiin. Omavaraisuus energiantuotannossa on merkittävä huoltovarmuustekijä. Suomi tarvitsee luotettavaa ja edullista energiaa – myös rakentamiseen. Rakennusmestarien liittohallitus lausui kantanaan, että Hanhikiven voimalaitoshankkeeseen tulee löytää uusi laitetoimittaja, jotta rakentaminen alueella voisi jatkua. Ylen kyselyssä yli puolet kansanedustajista kannatti lisäydinvoiman rakentamista.
Meillä on vielä elossa polvi, joka koki sota-ajan; paljon puhuttu resilienssi on yksi Suomen vahvuuksista. Omat talonsa rakentanut ja niukkuuden ajat muistava kansa suhtautuu käytännöllisesti rajoituksiin ja varautuu talveen.
Rakentamisen huippuluvuista tullaan nyt kovaa kyytiä alas. Hankkeita siirtyy. Monet uuden rakentajat siirtyvät korjaamaan vanhaa, mutta jarrutus tuntuu.
Maria-Elena Ehrnrooth
PS. Meillä on turvanamme koulutettu reservi, osaavat tekijät rajoilla, korkeaa teknologiaa ja toivottavasti pian puolustusliiton suoja.
RKL:n uusi toimitusjohtaja Diana Råman haluaa järjestölle lisää näkyvyyttä. ”Emme saa olla liian vaatimattomia”, hän korostaa. Kesäkuussa RKL:n toimitusjohtajana aloittanut Diana Råman on päässyt ensi töikseen miettimään järjestön strategiaa yhdessä hallituksen...
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtajalle Ari Autiolle rakennusneuvoksen arvonimen. Rakennusneuvoksen arvonimi myönnettiin Autiolle perjantaina 13.6. presidentin esittelyssä. Ari Autio toimi RKL:n liittohallituksen puheenjohtajana vuosina...
Valurauta-, teräs- ja sementtiputket. Vesijohtoputkien ja varsinkin valurautaisten vesijohtoputkien kestävyyteen on useissa maissa viime aikoina alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota. Asiasta on pidetty tätä alaa edustavien ammattipiirien keskuudessa esitelmiä, ja siitä ovat...
RKL:n uusi toimitusjohtaja Diana Råman haluaa järjestölle lisää näkyvyyttä. ”Emm...
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt RKL:n aiemmalle puheenjohtaj...
Monien ennusteiden mukaan vuokralla asuminen yleistyy. Omistusasumisen suosio ei...