Puutalo Oy:n tuotanto-osaaminen varmisti menestyksen tyyppitaloviennissä, mistä New Standards -kirja kertoo näyttävästi. Myös Arkki­tehtuuri­museon näyttely esittelee tätä menestys­tarinaa.

Omakoti- ja pientalot yleistyivät Suomessa 1920-luvulta alkaen kaupungis­tumisen myötä. Niiden laajempi tuotanto käynnistyi talvisodan päätyttyä. Tyyppitaloissa käytettiin pika-asutusta varten suunniteltuja rankarakenteisiin perustuvia tyyppipiirustuksia, ja niissä tähdättiin ensisijaisesti edullisiin rakenneratkaisuihin.

Ennen sotia rakennetuista tyyppitaloista osa taloista koottiin tehdasvalmisteisista puuelementeistä. Kuva on Helsingin Oulunkylän Pyhtääntieltä vuodelta 1938. Kuva: HCM/Pietinen Aarne Oy

Puutalo Oy, talotehtaiden myyntiyhtiö, käynnisti heti perustamisensa jälkeen vientitoimintansa ja saavutti hämmästyttävää menestystä. Yhtiön historiikin mukaan ulkomaisille asiakkaille toteu­tettiin jo 1941 – 1944 rakennuksia lähes 700 000 neliömetrin ja parakkeja 1,5 miljoonan neliömetrin edestä

Neuvostoliittoon Puutalo Oy toimitti maiden välisen kauppasopimusten puitteissa 1950-luvun puoliväliin mennessä yli 100 000 valmista pientaloa. Eikä toiminta rajoittunut vain Neuvostoliittoon, vaan taloja toimitettiin Euroopassa Tanskaan, Ranskaan, Puolaan, Saksaan ja Britanniaan sekä kaukomaihin yli 30 maahan, muun muassa Australiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaankin.

Puutalo Oy kasvoi vuosikymmenessä yhdeksi maailman suurimmista puuelementtirakennusten vientiorganisaatioista.

Kirja ja näyttely

New Standards -kirja kertoo tämän tarinan runsaasti kuvitettuna. Toivottavasti suomenkielinenkin versio kirjasta syntyy, sillä vaikka kirja on kolmesataasivuinen, paljon kotimaata koskevaa osuutta jäi silti tutkijoilta perkaamatta.

Myös Arkkitehtuurimuseon­ New Standards -näyttely kertoo suomalaisten puutalojen näyttävästä historiasta ja vientimenetyksestä. Näyttely oli alun perin esillä­ Suomen paviljongissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa viime vuonna.

Puutalo Oy:n historiasta kertoo New Standards -kirja. Samanniminen näyttely on esillä Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä.

Hirsisalvoksesta rankarunkoon

Sotien aikaisista tyyppitaloista­ merkittävimpiä olivat asevelitalot, joita syntyi jatkosodan aikana­ rintamamiesten vapaa-aikanaan puhdetöinä tekemistä hirsirungon osista. Ne kuljetettiin koottavaksi tyyppitaloiksi. Ne olivat SAFA:n arkkitehtiryhmän suunnittelemia, ja niissä yhdistyivät standardoitujen osien käyttö lamasalvosrakenteiseen hirsitekniikkaan.

Jo 1940-luvulla pientalon yleisimmin kantavana rakenteena yleistyi määrämittaisesta sahatavarasta koottu rankarunko. Sen jäykistämiseen käytettiin vinolaudoitusta tai rakennuslevyjä. Talojen seinä-, lattia- ja kattorakenteet eristettiin pääasiassa sahanpuruilla tai kutterilastulla. Tuulensuojana ja tiivisteenä käytettiin tervapaperia ja pinkopahvia.

Omakotitalojen yleistymistä­ ohjattiin Suomessa lainsäädännöllä ja lainoituksella. Tyyppitalot oli suunniteltu viranomaisten vaatimukset täyttäviksi, ja rakentajan olikin yksinkertaisinta valita ratkaisu, jonka tiesi täyttävän vaatimukset. Talot sopivat hyvin myös esikaupunkialueille, joihin niitä rakennettiin suurina ryhminä.

Jälleenrakennusaikana tehokkuusajattelu oli rakentamisessakin kaiken kattava ideologia, ja pientaloissa sitä toteutettiin eri menetelmillä. Tavoitteena oli helposti muunneltava ja laajennettava asunto. Taloihin rakennettiin yhä useammin kellarikerros, jonne voitiin sijoittaa myöhemmin myös wc. Aluksi vesi haettiin ulkoa kaivosta, ja peseytymistilat rakennettiin erilliseen piharakennukseen.

New Standards -näyttely jatkuu Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä 10. huhtikuuta saakka.
Lisätietoja: mfa.fi/nayttelyt

Kirja kertoo tyyppitalojen historiasta

 

Rakennustieto Oy:n kesällä 2021 ilmestynyt kirja Tupakkiaskin kannesta massakustomointiin kertoo myös tyyppitalojen kehityshistoriaa sadan vuoden ajalta.

Alkusysäyksenä kehitystyölle oli tarve parantaa työväestön asuinoloja. Kehitykselle antoi vauhtia vuonna 1940 naapurimaasta saadut niin kutsutut ruotsalaistalot.

Sotien jälkeen suosituin tyyppitalo oli rintamamiestalo. Sen pohjaratkaisu oli hyvin kompakti. Talo itsessään oli noppamainen, harjakattoinen ja usein erillisellä kuistilla varustettu.

Diplomi-insinööri Risto Pesosen kirjassa on seurattu pientalojen kehitykseen vaikuttaneita trendejä, kuten yksilöllistymisen, vaurastumisen, kaupungistumisen, ikääntymisen, työkulttuurin ja perhemuotojen vaikutuksia.

Lisätietoja: rakennustietokauppa.fi

Teksti Risto Pesonen