Minua huolestuttaa rakennetun kiinteistömassamme omaisuudenhoito. Erityisesti julkisten rakennustemme kunto on rapistumassa kovaa vauhtia. Päiväkoteja ja kouluja on jouduttu sulkemaan mikrobivaurioiden seurauksena. Koululaisia on sijoitettu väistötiloihin tai parakkeihin.

Huhtikuun lopussa saimme lukea, että Kätilöopiston synnytyssairaala pitää sulkea nopeasti, rakennuksesta on löytynyt mikrobeja ja vaarallista sädesientä. Kyseisellä sairaalalla on erityinen merkitys minulle – esikoisemme syntyi siellä 1989 ja perhetuttumme oli siellä työssä. Pohdinkin mielessäni, ovatko pienet vastasyntyneet, äidit ja työntekijät, olleet vaarassa saada vakavia oireita.

Rakentaminen kasvaa edelleen tänä vuonna, tosin maltillisemmin kuin viime vuonna. Uusia asuntoja rakennetaan ennätysvauhdilla. Paljon kokeillaan uusia ratkaisuja, muun muassa puukerrostaloja on rakenteilla ympäri maata. Täytyykin toivoa, että kovassa buumissa rakentamisen laatu säilyy hyvänä. Se edellyttää, että kaikki tahot – tilaajat, rakennuttajakonsultit, suunnittelijat ja rakentajat – sitoutuvat yhdessä rakentamaan laadukkaita ja turvallisia rakennuksia.

Lisäksi on huolehdittava rakennusten oikeasta käytöstä ja huollosta. Nykyiset ongelmat juontavat juurensa huolto- ja korjaustoimenpiteiden laiminlyönneistä. Rakenteiden ja talotekniikan kunnossapito edellyttävät säännöllistä seurantaa ja huolto- ja korjaustoimia. Myös omistajan on syytä muistaa vastuunsa.

Usein vedotaan rahapulaan. Kuten tiedetään, julkisella puolella sosiaali- ja terveyssektorin budjetit ovat kasvaneet koko ajan. Näin tekninen sektori on joutunut säästämään, ja se on usein tapahtunut siirtämällä korjaushankkeita eteenpäin. Ongelmia on lakaistu maton alle. Hölmöläisten hommaa. Nimittäin kustannukset meille veronmaksajille ovat tämän seurauksena kasvaneet huomattavasti. Toivotaan, että sote-uudistus tuo säästöjä ja rahaa riittäisi jatkossa paremmin myös rakennusten kunnossapitoon.

On aika ryhtyä toimimaan. Tavoitteena täytyy olla turvalliset rakennukset niin asukkaille, koululaisille kuin työntekijöille. Tähän on laadittu vihdoin hyviä käytäntöjä, ”Kuivaketju10” on tästä hyvä esimerkki. Se on alan asiantuntijoiden laatima toimiva järjestelmä, joka sitouttaa eri osapuolet rakentamaan hyvää laatua. Tästä saadaan säästöjä pidemmällä aikavälillä.

Hyvä asia ovat myös erilaiset pätevyysrekisterit. Niillä taataan tekijöiden riittävä osaaminen eri tehtävissä.

Pätevyyksien hakeminen ja ylläpitäminen edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista. RKL kouluttaa yhteistyötahojensa kanssa jäseniään ja ulkopuolisia asiantuntijoita rakennuttamisen ja rakentamisen eri sektoreilla. Ilokseni olen huomannut, että koulutus vetää hyvin ja yritykset satsaavat henkilöstönsä osaamisen lisäämiseen. Hienoa!

Tiedon lisääminen on tie, joka vie oikeaan suuntaan. Se takaa meille kaikille turvallisen ja terveellisen ympäristön asua ja tehdä työtä. Siitä ei saa tinkiä tuumaakaan.

Hannu Järveläinen, toimitusjohtaja