Suomen kaupunkeihin valmistuu yhä enemmän korkeita asuinkerrostaloja.­ Tuorein ilmiö on erityisen korkeiden kerrostalojen buumi Espoossa, joka menneinä vuosikymmeninä oli maineeltaan jotain ihan muuta – lukuisten pientaloalueiden kaupunki ennen kuin Nurmijärvi-ilmiöstä tuli uusi käsite.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Espoossa myönnetyistä asuntoluvista joka neljäs meni asunnoille, jotka valmistuvat vähintään 12-kerroksiseen taloon. Helsingissä vastaavalla tavalla uusista rakennusluvista laskettu torni­taloasuntojen osuus on noin viidesosa. Helsingissäkin osuus nousi, mutta Espoossa se moninkertaistui vuodessa. Koko maan keskiarvo oli viime vuonna noin 12 prosenttia.

Vähintään 12-kerroksia asuintorneja­ rakennetaan melko vilkkaasti myös etenkin Vantaalla, Tampereella ja ­Oulussa. Koko maan rakennuslupa­tilastojen mukaan viime vuonna myönnettiin luvat yhteensä 4 000 asunnolle, jotka­ sijaitsevat vähintään 10-kerroksisessa kerrostalossa.
Korkeita asuinkerrostaloja rakennetaan suurimmissa kaupungeissa etenkin liikenneasemien ja kauppakeskusten tuntumaan, mutta myös muualle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Erityisen korkeille rakennuksille ei ole mitään yhtä virallista alamittaa. Korkea asuin- tai toimistotalo voi tietysti olla myös muun muotoinen kuin suhteellisen kapea torni. Yleisimmän tulkinnan mukaan tornitalo on vähintään 12-kerroksinen tai vähintään 35 metriä korkea. Pilvenpiirtäjä on vielä epämääräisempi käsite – 100 metriä on yleisin karsintaraja tässä viime vuosikymmeninä entisestään kiihtyneessä kansainvälisessä kisassa.

Kuva iStock